Tapiola

Kilpailu siirtyy palvelukyvystä kustannustehokkuuteen ja uuden tekniikan mahdollistamiin ratkaisuihin. Esimerkki menneiltä vuosilta ovat torin reunoja koristaneet pankkikonttorit. Olo kaupungin ykköspaikalla korvautui edullisemmalla sijoittumisella ja nettiratkaisuilla.

Valtioiden menoleikkaukset meillä ja muualla heikentävät talouskasvua. Budjetit toimivat myös toiseen suuntaan. Esimerkiksi Gordon Brown hehkutti jotain vuosia sitten Englannissa, miten prosentin elvytys kasvattaa kansantuotetta noin kahdella prosentilla.

Ellei kansantuote kasva, se näkyy yhtiöiden liikevaihdon tasaantumisena. Koko pörssille ei ole luvassa kasvuun perustuvaa myötätuulta, mutta osakesijoittajan ei ole syytä heittää pyyhettä kehään. Toimialojen välillä ja toimialojen sisällä tapahtuu vääjäämättömiä muutoksia.

Kilpailu siirtyy palvelukyvystä kustannustehokkuuteen ja uuden tekniikan mahdollistamiin ratkaisuihin. Esimerkki menneiltä vuosilta ovat torin reunoja koristaneet pankkikonttorit. Olo kaupungin ykköspaikalla korvautui edullisemmalla sijoittumisella ja nettiratkaisuilla.

Historiassa avainasemassa ovat olleet yritysjohtajat ja yrittäjät, jotka eivät ole alistuneet vallitseviin oloihin. (Sitkeästä yrittäjäasenteesta juttua viime viikolla Omistajayrittäjä-blogissa.) Moni tämän päivän ikoneista on perustettu kriisin aikoina. Murrosvaiheessa kuluttajat ovat olleet halukkaita muuttamaan käyttäytymistään. Uutta kysyntää syntyy, vaikka kansantalous supistuu.

Procter & Gamble on perustettu 1837 talouskriisin aikana. General Electric ja IBM on perustettu 1873 pörssipaniikin ja laman mainingeissa. General Motors vastaavasti 1907 pankkikriisin keskellä ja Hewlett & Packard 1939 suuren laman lopussa.

Mistä varainhoitaja lähtee hakemaan uusia Appleja ja Facebookeja? Peter Lynch, joka aikoinaan nosti Magellanin kasvurahaston huimaan menestykseen, tiesi vastauksen. Katso lähiympäristöä. Mitä kaverit ja naapurit ostavat, se on tilastoja selvästi parempi vinkki tulevaisuuden voittajista!

Tom Liljeström

Toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy

Syntymäaika ja -paikka: 9.8.1959, Espoo
Koulutus: Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri
Perhe: Yrittäjävaimo ja metsästävä koira
Harrastukset: Luonto ja lukeminen
Motto: Sijoittaminen ilman näkemystä on arpapeliä.

 

Avainsanat: sijoittaminen, taantuma, talouskasvu
Ei kommentteja »

Helmikuun blogikirjoituksessani ehdotin ETF:iä salkkuun. Jatketaanpa ajankohtaisesta aiheesta vielä! Aaron Kaartisen ja Petre Pomellin tuore kirja ETF Avain monipuoliseen sijoittamiseen esittelee ns. ydin-satelliitti-mallin. Miten muodostaa mahdollisimman yksinkertainen ja kustannustehokas salkku tuon filosofian mukaisesti?

Ydin-satelliitti-malli pähkinänkuoressa

• Malli perustuu ajatukseen passiivisesta salkun ytimestä ja aktiivisista kiertolaisista.
• Päätavoitteena on varmistaa markkinoiden keskimääräinen tuotto (beta) valitulla riskiprofiililla.
• Tätä keskimääräistä hajautettua markkinatuottoa pyritään tehostamaan pienemmillä aktiivisilla markkinat päihittävällä satelliittisijoituksilla (alfa).
• Jos sijoittaja saavuttaa markkinaa parempaa tuottoa (alfa) näillä satelliittisijoituksillaan, päihittää salkku markkinatuoton ja samalla satelliittisijoitusten prosentuaalinen painoarvo kasvaa.

Tuumasta toimeen – ETF:iä salkkuun!
Koska tavoite on mahdollisimman kustannustehokas salkku, valitsen salkun toimivaksi ytimeksi yhden laajan osakeindeksejä seuraavan ETF:n ja yhden korko-ETF:n. Osakemarkkinoiden keskimääräinen tuotto hoituu kätevästi iShares MSCI World -ETF:llä (hallinnointipalkkio 0,5 %). Rahasto on ns. kasvurahasto eli osingot jäävät verotehokkaasti rahastoon edelleen sijoitettavaksi.

Tom Liljeström bloggasi taannoin inflaatiosuojan rakentamisesta.  Uskon, että keskipitkällä tähtäimellä myös inflaatio nostaa päätään, mutta valitsen silti korkosijoituksekseni perinteisemmän korkealuokkaisiin eurooppalaisiin yrityslainoihin sijoittavan ETF:n, iShares Markit iBoxx Euro corporate bondin (hallinnointipalkkio 0,20 %). Molemmat valitsemani ETF:t ovat euromääräisiä, ja niiden perustiedot löytyvät Kaartisen ja Pomellin kirjasta.

Mitä maksaa ja mitä saan?
Kun allokaatio on 50-50, salkun keskimääräiseksi hallinnointipalkkioksi muodostuu vain 0,35 % vuodessa. Tämän lisäksi on tietenkin otettava huomioon kaupankäyntipalkkiot (verkkopankissamme alkaen 0,18 %, minimi 20 €). Sijoittajan oma päätös allokaatiosta eli riskitasosta vaikuttaa valittuun kokonaishallinnointipalkkioon ja luonnollisesti ydinsalkun tuotto-odotukseen. Tästä taulukosta käy selville ydinsalkkuni osakesijoitusten maantieteellinen jakauma:

Johtopäätös: ETF:t toimivat erittäin tehokkaasti salkun ydintä muodostettaessa. Vaihtoehtoja markkinatuoton varmistamiseen on tietenkin monia. Voit yhtä hyvin jättää riskiprofiiliasi noudattelevan ydinsalkun muodostamisen myös varainhoitajasi murheeksi ja keskittyä itse aktiivisen lisätuoton metsästämiseen – tai toisin päin.

Eero Saloranta

Syntymäaika ja -paikka: 11.10.1962, Helsinki
Koulutus: MBA, Insinööri
Perhe: Puoliso ja aikuinen poika
Harrastukset: Viinit ja sijoittaminen
Motto: Menestyminen yhdessä on helppoa - yksin lähes mahdotonta.

 

Avainsanat: ETF, sijoittaminen
Ei kommentteja »

Euroalueen ulkopuolelle myyvät teollisuusyritykset olivat positiivisia yllättäjiä.

Suomalaisyhtiöiden tuloskausi on sujunut pääosin positiivisesti. Muutama selkeä pettymys mahtuu silti mukaan.

Kokonaisuudessaan tuloskausi on sujunut yllättävän hyvin. On muistettava, että olemme euroalueella olleet taantumassa enemmän kuin kaksi vuosineljännestä. Odotusten mukaisen tai paremman tuloksen on julkistanut noin 60 prosenttia yhtiöistä. Tulos on parempi kuin edellisellä kierroksella. Ilman Nokiaa kokonaiskuva on positiivinen sekä liikevaihtojen että tulosten osalta.

Yksittäisten yhtiöiden tuloksiin liittyy koko joukko yhtiökohtaisia tekijöitä, mutta liiallinen yksityiskohtiin paneutuminen voi häiritä kokonaiskuvan luomista. Kokemukseni mukaan näiden yksittäisten tekijöiden ”arvailu” on vaikeaa ja hyöty sijoittajalle rajallinen. Kokonaiskuvan hahmottamisen kannalta mielenkiintoisempaa on hakea yhteisiä nimittäjiä positiivisten ja negatiivisten yllättäjien osalta. Löytyikö niitä tällä tuloskierroksella?

Myynti euroalueen ulkopuolelle vetää
Yksi selkeä piirre ovat teollisuusyritysten tuloskunto ja näkymät. Positiivisten yllättäjien joukkoon kuuluu suuria konepajayhtiötä sekä defensiivisempiä yhtiöitä kuten Amer Sports, Huhtamäki ja Tikkurila. Onko näille yhtiöille jotakin yhteistä tekijää? Ainakin se, että ne myyvät paljon euroalueen ulkopuolelle.

Nokian lisäksi moni kotimarkkinayritys löytyy puolestaan negatiivisten yllättäjien joukosta.

Negatiivisiin yllättäjiin lukeutui joukko kotimarkkinayrityksiä.

Suuremmista yhtiöistä nostaisin esiin Keskon, Stockmannin, L&T:n ja mediayhtiöt. Myös sykliset ja pitkälti Euroopassa toimivat Rautaruukki ja Outokumpu eivät hyödy kehittyvien markkinoiden kasvusta kuten konepajayhtiöt ja niiden tulostaso on heikko edelleen.

Maantieteellinen kysyntärakenne tulee todennäköisesti jatkossa jakamaan yhtiöitä. Näin voisi päätellä ainakin tärkeistä teollisuuden luottamusta kuvaavista kyselyistä (ostopäällikköindeksit). Tuoreiden tilastojen mukaan USA:n ja kehittyvistä markkinoista esimerkiksi Kiinan tilanne kehittyy parempaan suuntaan. Euroalueella tilanne sen sijaan näyttää edelleen heikentyvän.

***
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin Kumppaniblogissa 4.5.2012.

Kim Gorschelnik

Syntymäaika ja -paikka: 7.10.1969, Salo
Perhe: Puoliso ja kaksi tytärtä
Harrastukset: Maalaustaide
Motto: Sijoittaminen on yksinkertaista, mutta vaikeaa (Warren Buffett)

 

Avainsanat: osakkeet, sijoittaminen, tuloskausi
Ei kommentteja »

Onko tulevaisuus taloudessa laskevien vai nousevien hintojen aikaa. Onko talouden perusvireessä deflaatiota vai inflaatiota?

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF liittyi äskettäin eurooppalaisen rahoitustuen antajiin 430 miljardilla eurolla. Summa on merkittävä, tuhat euroa jokaista eurooppalaista kohti. Rahoituksen vastineeksi kehittyvät taloudet vaativat suurempaa valtaa rahastossa.

Brasilia on muistuttanut, että sen talous on miltei Ranskan ja Saksan kokoinen, mutta äänivaltaa se saa käyttää vain saman verran kuin Alankomaat. Teollisuusmaat ovat rahaston kautta tukeneet tavallisesti kehittyvien talouksien kasvua. Nyt kehittyvät taloudet ovat siirtymässä tukemaan teollistuneiden maiden talouksia takaisin kasvu-uralle.

Jos vatsanpohja kestää hieman heiluntaa, parempi kerätä koriinsa inflaatiosidonnaisia papereita, hyviä kiinteistöjä ja osakkeita.

Mitkä ovat johtopäätökset salkunhoidon kannalta? Euroopan ongelmavaltiot saivat lisäaikaa saattaa taloutensa tasapainoon. Lyhyen aikavälin riskit ovat siirtyneet eteenpäin. Oleellisempi asia on mielestäni kysymys, onko tulevaisuus taloudessa laskevien vai nousevien hintojen aikaa. Onko talouden perusvireessä deflaatiota vai inflaatiota?

Rahoituspäätös tuo IMF:n yhteiseen riviin keskuspankkien kanssa. Keskuspankit tuntuvat painavan lisää yhteisesti sovitun suunnitelman mukaan. Näennäinen vakaus taloudessa tuntuu keskuspankeille olevan tärkeämpää kuin perinteinen perustehtävä, eli vastuu rahan vakaan arvon säilyttämisestä.

Inflaatiolle rakennetaan suotuisaa ympäristöä, vaikka sei ei vielä taloudessa näy. Johtopäätöksenä voi todeta, että inflaatiosuoja on syytä ottaa mukaan. Vielä ei ole kiirettä, koska vähäinen kysyntä estää lyhyellä aikavälillä inflaation merkittävän kiihtymisen. Parempi luopua pitkistä obligaatioista ja ottaa tilalle inflaatiosidonnaisia papereita, hyviä kiinteistöjä ja osakkeita sen verran kuin vatsanpohja kestää hinnan heiluntaa. Heilunnasta huolimatta osakkeet kuuluvat siihen luokkaan, joka selkeimmin pärjää aina niin kauan, kun inflaatio pysyy yksinumeroisena!

***
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin Kumppaniblogissa pe 27.4.

Hyvää vappua Sijoitustalous-blogin lukijoille!

Tom Liljeström

Toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy

Syntymäaika ja -paikka: 9.8.1959, Espoo
Koulutus: Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri
Perhe: Yrittäjävaimo ja metsästävä koira
Harrastukset: Luonto ja lukeminen
Motto: Sijoittaminen ilman näkemystä on arpapeliä.

 

Avainsanat: deflaatio, IMF, inflaatio, sijoittaminen, talouskriisi
Ei kommentteja »

Siinä että riskiä pitää ottaa, jos tuottoa haluaa saada, ei ole mitään uutta. Uutta sen sijaan on, että ero matalariskisempien pääomaluokkien ja korkeamman riskin kohteiden tuottotasojen välillä on poikkeuksellisen suuri.

Voimakas rahapoliittinen elvytys yhdessä epävarmojen talousnäkymien kanssa on johtanut mielenkiintoiseen tilanteeseen. ”Riskitön” reaalikorko on painunut jälleen negatiiviseksi. Riskittömänä korkona olen käyttänyt Saksan 10-vuotista valtiolainaa. Sen reaalituotto, eli korko vähennettynä inflaatiolla, on nyt noin -1% ennen veroja!

Tilanne ei välttämättä muutu nopeasti. Voi olla, että keskuspankkien elvytystoimia (matalat ohjauskorot, taseiden kasvattaminen) joudutaan jatkamaan pitkään. Sen verran heikoilta kasvun eväät ainakin euroalueella näyttävät. Tämä voi tarkoittaa, että reaalituotot jäävät mataliksi tai jopa negatiivisiksi pitkäksi aikaa.

Reaalituottojen saaminen edellyttää siis siirtymistä korkeampaan riskiin. Seuraavana riskikäyrällä voidaan pitää korkean luottoluokituksen yrityslainoja. Näidenkin reaalituotto on lähes kokonaan syöty. Reaalituottojen metsästäjän on siirryttävä riskikäyrällä edelleen eteenpäin.

Heikomman luottoluokituksen yrityslainoista reaalituottoa on saatavilla vielä kohtuullisesti, myös historialliseen tasoon verrattuna. Näin on tilanne myös osakkeiden osalta. Reaalisesti mitattuna yritysten tulostuotossa tai korkeariskissä yrityslainoissa ei ole nähtävillä samantyyppistä reaalituottojen trendinomaista laskua kuin valtiolainoissa tai korkealuokkaisissa yrityslainoissa. Myös osinkotuotot ovat hyvällä tasolla.

Siinä että riskiä pitää ottaa, jos tuottoa haluaa saada, ei ole mitään uutta. Uutta sen sijaan on, että ero matalariskisempien pääomaluokkien ja korkeamman riskin kohteiden tuottotasojen välillä on poikkeuksellisen suuri. Alhainen reaalikorko puoltaisi selvästi korkeampaa osakkeiden arvostusta, jopa useita kymmeniä prosentteja monelle suomalaisyhtiölle.

Milloin tuoton metsästys siirtyy voimakkaammin osakkeisiin vai siirtyykö? Vaikka osakemarkkina näyttää kohtuullisesti hinnoiteltuna, ongelmana on, että kasvuun ja riskiin liittyy paljon epävarmuutta. Nämä ovat riskittömän koron lisäksi ne kaksi muuta tekijää, jotka osakkeiden arvoon vaikuttavat.

Kun talouden kasvu läntisissä teollisuusmaissa on heikkoa, johtaa se nopeampaan suhdannekiertoon. Tämä puolestaan johtaa voimakkaampiin kurssivaihteluihin. Osakekurssien nousu on voimakasta, kun odotukset talouden noususta alkavat. Toisaalta talouskasvun hidastuessa ja supistumisen vaiheessa laskut ovat jyrkkiä. Pidemmällä aikavälillä tilanne on kuitenkin mielestäni houkutteleva osakesijoittajalle.

***
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin Kumppaniblogissa 20.4.2012.

Kim Gorschelnik

Syntymäaika ja -paikka: 7.10.1969, Salo
Perhe: Puoliso ja kaksi tytärtä
Harrastukset: Maalaustaide
Motto: Sijoittaminen on yksinkertaista, mutta vaikeaa (Warren Buffett)

 

Avainsanat: euroalue, osakkeet, reaalituotto
2 kommenttia »

Euroopan unionin ”kansallislaulu” pohjautuu sävelmään ”Oodi ilolle” Ludwig van Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta. Nyttemmin tiedämme, että osuvampi valinta olisi ollut Beethovenin viides eli ns. Kohtalon sinfonia. TA-TA-TA-TAA, TA-TA-TA-TAA…

Katsoipa Euroopan tilannetta melkein miltä kantilta tahansa, näkymä on täynnä epämiellyttäviä kohtalonyhteyksiä. Kriisimaita on autettava, koska eurojärjestelmän romahdus olisi liian suuri riski koko unionille. Valitettavasti auttajat vähenevät sitä mukaan kun autettavia tulee lisää, ja kohta on oltava huolissaan jo vahvojenkin maiden hartioiden kestävyydestä.

Toinen silmiinpistävä kohtalonyhteys kulkee pankkien ja valtiontalouksien välillä. Epäluottamus valtioita kohtaan kasvaa, koska pankkeja voidaan joutua pääomittamaan julkisista varoista valtavilla summilla. Pankit puolestaan kärsivät, koska niiden taseissa happanee miljarditolkulla sijoituksia epäluotettaviin valtionlainoihin. EKP ei ole kyennyt tätä kohtalonyhteyttä purkamaan – pikemminkin päinvastoin. Lupaamalla pitkäaikaista rahoitusta yhden prosentin korolla EKP loi samalla pankeille kannustimet jatkaa esim. Italian ja Espanjan luotottamista huomattavasti korkeammalla antolainauskorolla. EKP:n toiminta väliaikaisesti paransikin Italian ja Espanjan rahoitustilannetta, mutta lopullisesti kohtalonkysymyksiä ei näin ratkaista.

Sijoittajan karkkipäivä
Sijoittajan kannalta kiinnostavinta lienee osakemarkkinoiden ja keskuspankkien elvytyspolitiikan välinen kohtalonyhteys (ks. kuva alla). Finanssikriisin jälkeen kaavana on ollut, että keskuspankin ilmoitus uusista likviditeettiä lisäävistä toimista käynnistää lähes hurmahenkisen nousun osakemarkkinoilla. Vastaavasti tunnelma lässähtää heti, kun edellinen elvytysohjelma on loppuun kaluttu, eikä uutta karkkipäivää ole vielä luvattu.

Helmikuun lopulla EKP toteutti toisen ja toistaiseksi viimeiseksi jääneen pitkäaikaisen rahoitusoperaationsa (LTRO eli tuttavallisesti lotraus). Markkinoiden makeannälkä on jälleen kasvamaan päin. Kumpikohan ehtii ensin, FED vai EKP?

PS. Beethoven tiettävästi sävelsi Kohtalon sinfonian purkaakseen alkavan kuuroutumisen aiheuttamaa ahdistusta. Oodin ilolle hän sävelsi täysin kuurona. Eurooppa kaipaa lisää urheita selviytymistarinoita.

Timo Vesala

Syntymäaika: 14.3.1975, Pirkkala
Koulutus: Valtiotieteiden tohtori (kansantalous)
Perhe: Vaimo ja kaksi tytärtä (synt. 2000 ja 2004)
Harrastukset: Lukeminen (romaanit) sekä luonnossa liikkuminen eri muodoissaan - kesällä kalastus, patikointi, marjastus, sienestys ja talvella.
murtomaahiihto.
Motto: Jos teoria ja maalaisjärki menevät ristiin, valitsen jälkimmäisen

 

Avainsanat: EKP, euroalue, sijoittaminen, talouskriisi
Ei kommentteja »

Mustia joutsenia on taas liikkeellä, jos kysytään asiantuntijoilta. Musta joutsen tarkoittaa epätodennäköistä tapahtumaa, jolla toteutuessaan on suuri vaikutus markkinoihin.

Käsite ”musta joutsen” on niin suosittu, että valkoiset joutsenet on lähes ajettu tarhasta. Yhdysvalloissa toimiva sijoitusasiantuntija Nassim Nicholas Taleb teki ilmaisun tunnetuksi samannimisellä kirjallaan viisi vuotta sitten. Musta joutsenhan tarkoittaa epätodennäköistä tapahtumaa, jolla toteutuessaan on suuri vaikutus markkinoihin. Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki arvonsa tuntevat asiantuntijat mainostavat omia mustia joutseniaan.

Talouden molempien äärilaitojen mustat joutsenet tuntuvat olevan suosiossa:

Deflaatiojoutsen. Länsivaltiot säästävät kautta linjan. Kiinakaan ei tarjoa vetoapua, koska kiinteistökupla litistyy. Kansantuotteet supistuvat. Työttömyys nousee ja ostovoima laskee. Seuraa yleinen hintojen laskukierre. Osakesalkkuun lastataan hyvän osingon maksavia yrityksiä, koska vaihtoehtoiset korkosijoitukset ovat matalia. Toimialoista suositaan suhdanteista riippumattomia aloja kuten terveydenhuoltoa tai elintarviketeollisuutta.

Inflaatiojoutsen. Keskuspankit painavat surutta rahaa, jotta talous lähtisi kasvuun. Jokainen kerta on olevinaan viimeinen, mutta aina tulee jatkoa. Suuri osa rahasta menee valtioiden alijäämien rahoittamiseen joko oman maan pankkien kautta, kuten Euroopassa, tai suoraan kuten Yhdysvalloissa. Rahan painaminen on lopulta niin mittavaa, että usko paperirahaan alkaa hiipua. Osakesalkkuun lastataan reaalituotantoa lähellä olevia aloja kuten kiinteistötoimintaa tai raaka-aineiden tuotantoa.

Sijoittajan kannattaa nyt suosia valkoista joutsenta, vaikka se tuntuisikin tavalliselta ja tylsältä.

Varjoon tuntuu jääneen ajatus, että edellä mainitut tapahtumaketjut ovat äärivaihtoehtoja. Perustapahtumaketju on yllätyksettömämpi eikä siitä syystä saa vetäviä otsikkoja. Tässä vaihtoehdossa ihmiset toimivat kuten aikaisemminkin. Lyhyellä aikavälillä säästetään, mutta uutta ostetaan, kun vanha menee rikki tai uutta mielenkiintoista ilmaantuu.

Mitä valkoinen joutsen tarkoittaa salkulle? Ensiksi ostan syklisiä osakkeita – kuluttajat ja yritykset ostavat uusia koneita, kun vanhat kuluvat. Toiseksi ostan hyvää kassavirtaa tuottavia yrityksiä, vaikka ulosmaksettu osinko on pieni. Kolmanneksi ostan eurooppalaisia vientiyrityksiä jotka hyötyvät kilpailukykyisestä eurosta. Tylsän tuntuinen toimii usein parhaiten!

***
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin Kumppaniblogissa perjantaina 13.4.2012.

Tom Liljeström

Toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy

Syntymäaika ja -paikka: 9.8.1959, Espoo
Koulutus: Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri
Perhe: Yrittäjävaimo ja metsästävä koira
Harrastukset: Luonto ja lukeminen
Motto: Sijoittaminen ilman näkemystä on arpapeliä.

 

Avainsanat: deflaatio, inflaatio, musta joutsen, osakkeet, sijoittaminen
Ei kommentteja »

Kun suomalainen säästää pankkiin, intialainen ostaa kultaa.

Kullan hinta on laskenut, mutta uusi nousu voi olla tulossa. Vaikka kullan turvasatamakysyntä hiipuu, sitä ostetaan vuositasolla noin 4 000 tonnia (www.gold.org). Kooltaan määrä vastaa kuusimetristä kuutiota, mikä on noin 2,5 prosenttia maailman esille kaivetusta kultavarannosta.

Kullan kysynnästä noin puolet on sijoituskultaa ja toinen puoli koruja. Suurin ostaja on Intia, jonka tuhannen tonnin kysyntä vastaa peräti neljäsosaa koko maailman kysynnästä. Kun suomalainen säästää pankkiin, intialainen ostaa kultaa.

Taustalla on ollut tarve suojautua korkeaa inflaatiota vastaan. Inflaatiota on ruokkinut Intian voimakas talouskasvu. Nämä taustatekijät ovat nyt muuttuneet. Talouskasvu oli toissa vuonna yhdeksän prosenttia, nyt noin kuusi prosenttia. Inflaatio kiipesi 15 prosenttiin vuonna 2010, nyt se on enää kahdeksan prosenttia. Perinteiset syyt sijoittaa kultaan ovat siis vähentymässä.

Kultasijoittajaa on kuritettu muutenkin. Intian valtiovarainministeri Pranab Mukherjee kertoi Bloombergille kullan tuontiveron tuplaamisesta. Jo tammikuussa vero nousi prosentista kahteen, nyt kahdesta neljään. Lisäksi vero peritään painon sijasta nyt kullan hinnasta. Ministerin mukaan kullan tuonti on lisännyt Intian vaihtotaseen alijäämää 50 prosentilla. Verolla hillitään siis alijäämän kasvua.

Viime vuosien nousun jälkeen kultasijoittajille on kertynyt isoja myyntivoittoja, joita ei vielä ole realisoitu. Kullan nousutrendin katkeaminen voi käynnistää myyntiaallon. Lähelle 2 000 dollaria unssilta yltänyt kullan hintahuippu koettiin viime syyskuussa. Siitä on tultu 1700 dollarin tuntumaan ja neljänneksen pudotus tarkoittaisi hinnan painumista kohti 1 400 dollaria.

Jos tämänkaltaisia hintoja nähdään keväällä, uskon että oston aika on käsillä. Perusteluna ei ole oletus intialaisten ostoinnon palaamisesta. Sen sijaan uskon kullan kysynnän elpyvän yleisesti, kun käy ilmi, että keskuspankit kautta maailman ovat valmiita jatkamaan rahan painamista pitkäänkin. Silloin inflaatioturvalle on taas tarvetta.

Kultaa ostetaan vuositasolla noin 4000 tonnia. Määrä vastaa kuusimetristä kuutiota, mikä on noin 2,5 prosenttia maailman esille kaivetusta kultavarannosta.

***
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin Kumppaniblogissa 30.3.2012.

Tom Liljeström

Toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy

Syntymäaika ja -paikka: 9.8.1959, Espoo
Koulutus: Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri
Perhe: Yrittäjävaimo ja metsästävä koira
Harrastukset: Luonto ja lukeminen
Motto: Sijoittaminen ilman näkemystä on arpapeliä.

 

Avainsanat: inflaatio, intia, kulta
1 kommentti »

Kun myyjä tekee työnsä hyvin ja ostaja kantaa vastuunsa valmistautumisesta ja vastaamisesta, on helppo sitoutua sijoituspäätökseensä, eikä sen tarvitse tuntua hypyltä tuntemattomaan. Ellei sitten hyppy tuntemattomaan ole itse tarkoitus.

“Asiakkaalla on aina lopullinen vastuu sijoituspäätöksen tekemisestä!”

On se kylmä lause, lukee sen sijoitusesitteestä miten päin tahansa. Ja ehkä juuri siksi se on uudelleenlämmittelyn arvoinen.

Jos kyseessä on sijoitusneuvontatilanne, asiakashan itse asiassa tekee päätöksen siitä, onko hänet Huolella Haastatellut Sijoitusmyyjä päätynyt suosituksessaan asiakkaalle sopivaan ratkaisuun. Ja jotta oikeaan ratkaisuun on päästy, on myyjän ensin kannettava vastuu siitä, että asiakas kartoitetaan huolella ja toisekseen siitä, että asiakas saa riittävät argumentit päätöksensä tekemiselle.

Ja asian voi kääntää myös toisin päin. Voidakseen tehdä huolellisen kartoituksen ja saadakseen tarpeeksi argumentteja ratkaisujen tekemiseen myyjä tarvitsee vastauksia. Ja siinäpä asiakkaan vastuun tärkein osa-alue.

Mitä se sijoitusmyyjä kyselee?

Mifidin myötä sijoitusmyyntiin tuli paljon uusia kysymyksiä, jotka olivat enemmänkin tuttuja lainaneuvotteluista, kuten ammatti, koulutus, Kuukausitulot, pääomatulot, lainat, kokonaisvarallisuus, nykyiset sijoitukset jne. Alkuaikoina sekä myyjien että ostajien kysymys oli sama: ja mitä tekemistä tällä on sijoitusmyynnin kanssa?

Aikaa on nyt kulunut ja markkinatkin ovat näyttäneet lähes tulkoon kaikki kasvonsa. Toivottavasti ne ovat kypsyttäneet sekä ostajat että myyjät molemminpuolisen vastuunoton kannalle. Kun myyjä tekee työnsä hyvin ja ostaja kantaa vastuunsa valmistautumisesta ja vastaamisesta, on helppo sitoutua sijoituspäätökseensä, eikä sen tarvitse tuntua hypyltä tuntemattomaan.

Niin vaikka voihansa se sijoituspäätös olla hyppy tuntemattomaankin,  jos se on se, mitä on haettu.

Ilkka Tuominen

Myyntijohtaja, Tapiola Private

Syntymäaika ja -paikka: 12.4.1969, Jyväskylä
Koulutus: Juristi
Perhe: Vaimo, kaksi tytärtä ja kaksi koiraa
Harrastukset: Kaikki otetaan tosissaan, ei harrasteta
Motto: Liikkeestä on paljon helpompi korjata.

 

Avainsanat: asiakaspalvelu, sijoittaminen
Ei kommentteja »

Katse saksalaiseen autoteollisuuteen? Daimler, BMW ja Volkswagen ovat DAX-indeksin kolme suurinta yhtiötä toimialallaan.

Erilaisten sijoitusideoiden toteutus ja kansainvälinen hajautus on tänä päivänä helppoa ja tehokasta myös yksityissijoittajalle. Erityisesti pörssinoteeratut rahastot eli ETF:t (Exchange Traded Funds) tarjoavat uusia mahdollisuuksia.

Eurooppa, Saksa ja autoteollisuus
Kirjoitin viimeksi blogissani, että osakkeiden kurssinousun jatkumiseen tarvitaan ennusteiden nousua. Tästä näkökulmasta kannattaa pohtia Eurooppaan sijoittamista ja nimenomaan ETF:ien avulla.

Euroopan 50 markkina-arvoltaan suurinta yritystä muodostavat EURO STOXX 50 -indeksin. Euroalueen vaikeudet ovat luonnollisesti heijastuneet näiden yhtiöiden tuloksiin ja tulosennusteisiin. Tulosennusteiden voimakkain laskuvaihe nähtiin syksyllä, mutta tulosennusteet ovat edelleen kolmen kuukauden muutoksella mitattuna laskussa.

Indeksin toimialoista suurin on rahoitus (noin 23 % painolla) ja toiseksi suurin on kulutus- ja päivittäistavarat (17 %). Nämä toimialat ovat melko Eurooppa-keskeisiä ja selittävät osaltaan koko indeksin ennusteiden laskun euroalueen ajauduttua taantumaan.

Euroalueen vahvin talous on Saksa. Saksan pörssin DAX-indeksiin kuuluu 30 suurinta saksalaisyhtiötä. Suurin toimiala on perusteollisuus vajaan neljänneksen painolla. Suurimpia yhtiöitä ovat Siemens, BASF, Bayer, SAP ja Allianz. Vahvemman talouden ja vientivetoisten yhtiöiden ansiosta DAX-indeksin tulosennusteet eivät ole enää viime viikkojen aikana laskeneet. Toipuminen on siis ollut selvästi parempaa kuin EURO STOXX 50 -indeksiin kuuluvilla yhtiöillä keskimäärin.

Toimialoista autoteollisuus näyttää mielenkiintoiselta. Saksalaiset Daimler, BMW ja Volkswagen, ovat indeksin kolme suurinta yhtiötä. Näiden kolmen yhtiön yhteenlaskettu paino indeksissä on noin 60 prosenttia. Nokian Renkaat on tässä toimiala-indeksissä mukana 3,5 prosentin painolla. Autoteollisuudessa on nähty voimakkain tulosennusteiden käänne nousuun.

Miten näihin kohteisiin voi sijoittaa?
EURO STOXX 50 -indeksiä seuraavia ETF-tuotteita on useita. Yksi vaihtoehto on Deutsche Bankin liikkeeseen laskema ETF. Mielenkiintoinen rahasto siinä mielessä, että vuotuista hallinnointipalkkiota ei ole lainkaan.

DAX-indeksiin sijoittavista tuotteista iSharesin ETF-rahasto on yksityissijoittajalle hyvä. Rahastossa on pääomia yli kymmenen miljardia euroa ja hallinnointipalkkio vain 0,17 prosenttia.

Autoteollisuusyhtiöihin sijoittavista ETF:stä Sourcen rahasto pyrkii mahdollisimman tarkasti seuraamaan toimialan osakkeiden kehitystä indeksipainojen mukaisesti. Hallinnointipalkkio rahastolla on 0,30 prosenttia.

Edellä kuvatut tuotteet ja niiden tiedot on poimittu ensimmäisestä suomenkielisestä ETF-sijoittamista käsittelevästä kirjasta ETF Avain monipuoliseen sijoittamiseen. Kirja on tehty yhteistyössä Tapiola Pankin ja Arvopaperi-lehden kanssa.

***
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin Kumppaniblogissa 23.3.2012.

Kim Gorschelnik

Syntymäaika ja -paikka: 7.10.1969, Salo
Perhe: Puoliso ja kaksi tytärtä
Harrastukset: Maalaustaide
Motto: Sijoittaminen on yksinkertaista, mutta vaikeaa (Warren Buffett)

 

Avainsanat: ETF, euroalue, tulosennusteet
1 kommentti »