Kolme reittiä velkaongelman ratkaisuun

julkaistu 21. syyskuuta 2011 klo 9:00

Kreikan kuohuttava velkakriisi on ollut suosittu bloggausaihe. Viimeksi Tom Liljeström mietti, millaisia seurauksia velkajärjestelyistä koituisi. Jatkan samasta, tärkeästä aiheesta.

Kreikan velkakriisin kärjistyminen on esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun valtion velka kasvaa liian suureksi. Kreikka ei ole ongelmansa kanssa yksin, vaan pitkään jatkuneen velkavetoisen kasvun myötä ylivelkaantuminen on myös suurten teollisuusmaiden ja sitä kautta koko maailmantalouden ongelma.

Miten velkaongelma voidaan ratkaista? Pohditaanpa muutamaa mahdollista reittiä ja sitä, mitä ne merkitsevät sijoittajalle.

Aika laatia Kreikan velkakriisin tiekartta. Millaista reittiä lähdetään?

1. Vapaiden markkinoiden reitti

  • Päättäjät eivät puutu tilanteeseen ja antavat markkinatalouden toimia vapaasti.
  • Tässä vaihtoehdossa valtiot jättävät velkansa maksamatta ja sijoittajat kärsivät tappioita. Tämä johtaisi luottolamaan ja varallisuusarvojen merkittävään laskuun. Lopputuloksena maailmantalous ajautuisi uuteen suureen lamaan.
  • Sijoittajan näkökulmasta parhaat omaisuusluokat olisivat kulta, dollari ja Yhdysvaltain pitkät valtionlainat.

2. Nykypolitiikan reitti

  • Politiikantekijät pyrkivät elvyttävällä talouspolitiikalla edistämään velkavetoisen kasvun jatkumista.
  • Käytännössä tämä tarkoittaa uutta velkaelvytyskierrosta ja epätavanomaisia keinoja rahapolitiikassa. Pidemmällä aikavälillä tämä vaihtoehto kuitenkin vain pahentaisi velkaongelmaa ja johtaisi uusiin epätasapainoihin rahoitus- ja hyödykemarkkinoilla.
  • Sijoittajalta tämä vaihtoehto edellyttää vahvoja kannanottoja ja parhaat omaisuusluokat vaihtelevat osakkeiden, raaka-aineiden, käteisen ja valtionlainojen välillä riippuen kulloisestakin politiikkayhdistelmästä.

 

3. Inflaation reitti

  • Inflaatio tarkoittaa tässä yhteydessä tulojen, kuluttajahintojen ja varallisuuskohteiden hintojen nousua.
  • Varallisuusvaikutus ja tulojen nousu pienentäisi automaattisesti velkavipua eli velkojen osuutta taseissa. Keskuspankit eivät kuitenkaan välttämättä onnistu luomaan inflaatiota tai finanssi-inflaatiota.
  • Sijoittajan näkökulmasta kulta ja reaaliomaisuus toimivat tässä vaihtoehdossa parhaiten.

Ei helppoa reittiä. Helppoja ratkaisuja velkaongelman ratkaisuun ei ole. Ensimmäinen vaihtoehto horjuttaisi yhteiskuntarauhaa, koska työttömyyden, konkurssien ja pankkikriisin myötä kustannukset nousisivat liian korkeaksi. Kakkosvaihto on puolestaan tehoton tilanteessa, jossa korot ovat jo nollassa ja valtiontaloudet merkittävästi alijäämäisiä. Kolmas vaihtoehto kuulostaa houkuttelevalta, mutta toteutuu valitettavasti vain oppikirjoissa.

Toimiva ratkaisu voisi olla edellisten yhdistelmä, jossa velat järjestellään uudelleen ja pankit pääomitetaan. Keskuspankkien tehtävänä on turvata rahoitusmarkkinoiden vakaus ja riittävä likviditeetti sekä torjua mahdollinen luottolama. Poliitikkojen tehtävänä on pitää huoli siitä, että tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia tehdään ja toisaalta luoda riittävät mekanismit, jolla ylivelkaantuminen estetään tulevaisuudessa.

Fiksu voi vaurastua.Vaikka velkaongelman ratkaisu johtaa vääjäämättä länsimaiden elintason laskuun suhteessa kehittyviin talouksiin, näkymä tarjoaa runsaasti vaurastumismahdollisuuksia sijoittajalle. Sijoittajalla on kuitenkin oltava kykyä muuttaa omaisuusluokkien painotuksia tarvittaessa nopeasti ja paljon. Alhaisten tuottojen ympäristössä mikään yksittäinen omaisuusluokka ei ole ratkaisu. Uskon, että ratkaisu löytyy eri omaisuusluokkien näkemyksellisestä yhdistelystä. Kollegani Ilkka Tuominen liippasi samaa aihetta viime viikon blogikirjoituksessaan.

Millaiseen reittiin uskot itse?

 
Jari Järvinen, apulaisjohtaja ja pääekonomisti, Tapiola Varainhoito Oy

Jari Järvinen

Apulaisjohtaja ja pääekonomisti, Tapiola Varainhoito Oy

Syntymäaika ja -paikka: 1967, Lahti
Koulutus: Kauppatieteiden tohtori
Perhe: Vaimo ja kaksi lasta
Harrastukset: Sulkapallo ja pyöräily

 


Klikkaa tästä jakaaksesi Facebookissa Klikkaa tästä jakaaksesi Twitterissä Lähetä kaverille sähköpostilla

Avainsanat: , , ,

 

3 kommenttia artikkelista “Kolme reittiä velkaongelman ratkaisuun”

  1. Martti Komi sanoi 23.9.2011 klo 10:39:

    Pelkään, että ratkaisua lykätään liian pitkään. Ongelmia yritetään siirtää hallituksilta EKP:lle, jota painostetaan ostamaan lisää bondeja. Velkojen inflatointiin EKP tuskin heti suostuu, vaikka se auttaisi sitä itseäänkin. Paras ratkaisu olisi ollut hallittu velkajärjestely ja tärkeimpien pankkien pääomittaminen (ensijaisesti rahat omistajilta). Jos omistajat eivät kaiva kuvettaan, niin pankit valtiolle eli osakkeiden arvon mitätöinti. Kovat keinot olisi pitänyt jo ottaa käyttöön. Lasku kasvaa koko ajan.

    • Jari Järvinen, apulaisjohtaja ja pääekonomisti, Tapiola Varainhoito Oy sanoi 23.9.2011 klo 12:48:

      Hei Martti, ja kiitos kommentistasi.

      Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että päätöksiä pitää nyt tehdä nopeasti. Helppoja ratkaisuja ei ole ja käytännössä poliitikkojen vaihtoehdot ovat joko velkojen uudelleenjärjestely tai uuden tukipaketin myöntäminen. Uusi tukipaketti ei mielestäni ratkaise ongelmaa, vaan ratkaisu on Kreikan velkojen uudelleenjärjestely.

      Päättäjien tärkein tehtävä on nyt yhdessä miettiä ne keinot, joilla tämä voidaan tehdä hallitusti. Riskeinä on kriisin leviäminen muihin ongelmamaihin ja uusi pankkikriisi.

  2. Velkasolmusta hirttosilmukka? « Sijoitustalous-blogi sanoi 28.9.2011 klo 9:28:

    [...] Jari Järvisen blogikirjoitus Kolme reittiä velkaongelman ratkaisuun [...]

Jätä kommentti