Eurokuri suosii osakkeita
julkaistu 20. helmikuuta 2012 klo 9:00
Euroopan talous joutuu kovaan säästökuriin. Miten maat reagoivat ja miten säästötavoitteet vaikuttavat sijoituksiin?
Miten Euroopan talouden säästötavoitteet vaikuttavat sijoituksiin? Riippuu, miten kukin maa reagoi. Uskon maiden jakautuvan kolmeen kastiin:
1) Yrittäjyyden kulttuurin maat
Näissä uudistuva elinkeinotoiminta luo kasvua, joka tasapainottaa vajeen. Taitaa jäädä useimmalta eurooppalaiselta maalta haaveeksi, vaikka toteutuukin yritys- ja yksilötasolla.
2) Poliittisen populismin maat
Säästöjä ei saada tehtyä tai niitä ajetaan muiden laskuun. Etuuksia ylläpidetään enemmän kuin taloudellinen liikkumavara antaisi myöten. Liukuminen kohti omaa heikkoa valuuttaa on alkanut. Heikentyneen oman valuutan aiheuttama inflaatio näivettää kotimaista ostovoimaa. Ei ole selkeitä vientituotteita, jotka nostaisivat taloutta. Unkarin forintin liuku, Kreikan ja Portugalin tilanne sopivat tähän kastiin.
3) Sopeuttavat maat
Valtion menot sopeutetaan tuloihin. Edessä on säästökuuri, josta tervehtyminen alkaa. Näiden maiden yhtenäinen linja luo pohjaa tiukemmalle talousliitolle. Vastavuoroisesti Euroopan keskuspankki sitoutuu rahoittamaan näiden maiden pankkeja. Pienten maiden kannattaa olla mukana taatakseen mukanaolonsa Euroopan markkinoilla. Tähän ryhmään sopivat euroon pyrkivät Latvia ja Liettua sekä Suomi, Belgia, Itävalta ja Luxemburg. Suurten maiden kannattaa olla mukana, koska ne saavat suuremman poliittisen vallan kuin olemalla talousliiton ulkopuolella. Suurten maiden joukkoon kuuluvat Saksa, Ranska ja Hollanti. Haasteista huolimatta uskon myös Italian ja Espanjan kuuluvan tähän joukkoon.
Mitä johtopäätöksiä tästä voi tehdä sijoitusten kannalta?
Uskon, että hyötyjät löytyvät osakepuolelta. Parhaassa asemassa ovat keskikokoiset vientiyhtiöt, joiden strategiana on laajentuminen Euroopan markkinoille. Vaikka Euroopan kansantuote lähivuosina laskisi, niin laajentuminen tuo lisää myyntiä. Riskit kasvavat valtioiden obligaatioissa. Syynä on se, että poliittinen tahto pysyä osana tiukkaa unionia on sijoittajien etua tärkeämpää. Elleivät muut tasapainottamistoimet riitä, poliitikot leikkaavat sen verran obligaatiosijoittajilta, että velka saadaan siedettävälle tasolle. Sijoittajan on syytä arvioida uudelleen ajatus obligaatioiden turvallisuudesta!
***
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin Kumppaniblogissa 17.2.2012.
Tom Liljeström
Toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy
Syntymäaika ja -paikka: 9.8.1959, Espoo
Koulutus: Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri
Perhe: Yrittäjävaimo ja metsästävä koira
Harrastukset: Luonto ja lukeminen
Motto: Sijoittaminen ilman näkemystä on arpapeliä.
Avainsanat: euroalue, osakkeet, sijoittaminen, talouskriisi