Talouden toimivuus on avain Japanin nopeaan jälleenrakennukseen
julkaistu 15. maaliskuuta 2011 klo 10:06
Katastrofin kolhimalla Japanilla on edessään kova jälleenrakennustyö. Onneksi Nousevan auringon maalla on taito palauttaa talous kuntoon yllättävänkin nopeasti.
Tapasin sunnuntaina erään ystäväni, joka juuri oli palannut Japanista oltuaan seminaarissa noin 200 km päässä tsunamialueelta. Kun maanjäristys alkoi, japanilaiset siirtyivät hyvässä järjestyksessä turva-alueena toimivalle urheilukentälle. Siirtymistä harjoitellaan vuosittain, ja pienet maanjäristykset ovat viikottaisia.
Ystäväni kuvasi siirtymistä erikoisena: kun maa vavahteli jalkojen alla, jopa paikalliset sanoivat, että nyt tuntuu tavallista voimakkaampana. Kun tsunamiuutiset tulivat, seminaari päätettiin lopettaa kesken. Kaupungissa lähes kaikki toiminta loppui, vesi ja sähkö olivat osittain poikki, ainoastaan bussit kulkivat. Lentokentällä oli kuulemma yllättävän väljää, ja kone Suomeen puolittain tyhjä. Kotona odottavat kolme pientä tytärtä olivat liian pieniä reagoimaan mihinkään erikoiseen, mutta vaimo oli kiitollinen ja helpottunut jälleentapaamisesta.
Kun Japanin katastrofia on pohtinut henkilötasolla, tuntuu banaalilta siirtyä katsomaan asioita talouden näkökulmasta.
Talouden toimivuus on kuitenkin avain nopeaan jälleenrakennukseen. Erään estimaatin mukaan maanjäristyksen vakuutuskorvaukset ovat luokkaa 15-35 miljardia dollaria (katso www.air-worldwide.com). Tässä ei vielä ole mukana arviota tsunamikorvauksista. Markkinat ennakoivat, että japanilaiset vakuutusyhtiöt joutuvat myymään jonkun verran kansainvälisiä sijoituksiaan, eli osakkeet Japanissa alas ja jeni vahva.
Maksetuista vakuutuskorvauksista hyötyvät mm. rakennussektorin yhtiöt. Sähköntuotannosta vajaa kymmenes on tällä hetkellä poissa käytöstä, todennäköisesti moneksi kuukaudeksi. Kansantuote tippunee tästä ainakin muutaman prosenttiyksikön. Toisaalta japanilaisilla on taito palauttaa talous kuntoon yllättävänkin nopeasti, ja keskuspankki on tehnyt historiansa suurimman päiväintervention työntämällä noin 180 miljardia dollaria vastaavan summan rahamarkkinoille likviditeetin varmistamiseksi.
Mitä johtopäätöksiä tästä kaikesta on tehtävä? Erilaiset äkilliset, yllättävät tapahtumat kaikkine seurauksineen ovat yleistyneet niin Japanissa kun muuallakin maailmassa. Näiden vaikutukset näyttävät hyvin kaksijakoisilta. Paikallisesti tuho on mittava, mutta kokonaisuudessa talouden toimeliaisuus tuntuu palautuvan nopeasti. Esimerkkinä tästä vuoden 1995 Koben maanjäristys josta toipuminen kesti vain muutaman kuukauden, vaikka Koben konttisatama oli maailman kuudenneksi suurin.
Ehkä tärkein uusi seurattava tekijä ovat keskinäiset riippuvuusuhteet. Mitä verkostoituneempi yhtiö tai talous on, sitä suurempi on riippuvuus toimittajien toimivuudesta. Mitä kriittisemmät tuotannon tekijät on ulkoistettu, sitä enemmän toiminnallista riskilisää yhtiölle on huomioitava. Lopputulema lienee se, että hinnoitteluhaitari eri varmuustasolla toimivien yhtiöiden välillä kasvaa.
Tom Liljeström
Toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy
Syntymäaika ja -paikka: 9.8.1959, Espoo
Koulutus: Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri
Perhe: Yrittäjävaimo ja metsästävä koira
Harrastukset: Luonto ja lukeminen
Motto: Sijoittaminen ilman näkemystä on arpapeliä.
Avainsanat: Japani, talouden elpyminen, talous
[...] Täältä suomalaisen peruskallion päältä katsottuna Japanin luonnonkatastrofin aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen mittasuhteita on mahdoton käsittää. Moni varmasti pitää toisarvoisena tai suorastaan mauttomana, kun välittömästi on alettu analysoida tapahtuman vaikutuksia maailmantalouteen ja sijoitusmarkkinoihin. Toisaalta nämä kysymykset kuuluvat markkinatoimijoiden tehtäviin eikä niiden esittämättä jättämisestäkään ole mitään hyötyä. Ja kuten Tom Liljeström viime viikolla kirjoitti, talouden toimivuus on avain nopeaan jälleenrakennukseen. [...]