Uutta viivaa vedessä
julkaistu 1. kesäkuuta 2010 klo 10:50Ilmaisu veteen piirretty viiva tuli Suomessa tunnetuksi 1980-luvun alussa Max Jakobsonin saman nimisen kirjan kautta. Kirjassa hän käsitteli kansainvälistä valtapolitiikkaa, erityisesti liittyen silloiseen Neuvostoliittoon. Jakobson oli ottanut ilmaisun J F Kennedyn kirjasta “The Strategy of Peace” vuodelta 1960. Ilmaisu kuului kutakuinkin:
“The line dividing domestic and foreign affairs has today become as indistinct and… as a line drawn in water.”
Ilmaisulla Kennedy puolusti Yhdysvaltain oikeutta puuttua Neuvostoliiton asioihin, erityisesti koskien Neuvostoliiton ydinaseita.
Eurooppa on tänä keväänä piirtänyt uutta viivaa veteen. Kreikan rahoituksen saamisen ehtona oli liian leväperäiseen etuviidakkoon puuttuminen. Tästä säikähtäneinä Portugali, Espanja, Englanti ja Saksa ovat vapaehtoisesti ilmoittaneet määrätietoisista julkisen sektorin säästötoimenpiteistä. Seurauksena laskevien hintojen Eurooppa on aiempaa todennäköisempi. Elvytys ei tuottanutkaan kasvua, joten on pakko siirtyä säästämislinjalle.
Euroopan maiden väliset jännitteet ovat Kreikan rahoituspaketin myötä kasvaneet, ja on jopa pohdittu, mitkä maat mahdollisesti poistuvat eurosta.
Itse uskon euron pysyvyyteen ja siihen, että euromaiden koheesio kasvaa. Perustelen näkemystä sillä, että euroalueen ulkopoliittiset intressit ovat tärkeämmät kuin euroalueen sisäpoliittiset jännitteet. Keskustelu Venäjän kanssa käydään syvemmällä rintaäänellä, jos euromaat ovat tässä yhtenäisiä. Suurikaan euromaa ei ole varteenotettava siinä keskustelupöydässä, jossa istuu Kiina ja Yhdysvallat.
Euroalueen edustaja on.
Jotta euroalueen sisäinen taloussiivous saadaan tehtyä, voi hyvin olla, että Euroopassa näemme lisää puuttumisia yksittäisten maiden tekemisiin. Puheet liittovaltiosta voivat olla liioiteltuja, mutta rahoituksen tai muun tuen saamisen hintana on se, että omasta päätösvallasta luovutaan osittain.
Minkä maan kohdalle seuraavaksi piirretään viivaa veteen? Välimeren maat ovat ilmeisiä. Itse seuraan erityisesti Englantia johtuen heidän suuresta pankkisektoristaan.
Tom Liljeström
Toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy
Syntymäaika ja -paikka: 9.8.1959, Espoo
Koulutus: Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri
Perhe: Yrittäjävaimo ja metsästävä koira
Harrastukset: Luonto ja lukeminen
Motto: Sijoittaminen ilman näkemystä on arpapeliä.
Avainsanat: euroalueen kehitys, kreikka, talouden tasapainottaminen, talouskriisi, velkakriisi, ylivelkaantuminen
Tuossa Kreikan kriisissä olen jo pitkään miettinyt sitä, että kummalla on oikeastaan enemmän menetettävää: EU:lla vai Kreikalla JOS Kreikka ei saa talouttaan kuntoon?
Kiitos hyvästä kommentista! Kun Kreikan talous on vain n. 0,2
prosenttia maailman taloudesta ja vain n. 2 prosenttia Euroopan
taloudesta, tuntuu, että varsinainen ongelma voi olla
eurooppalaiset pankit, joiden taseissa ilmeisesti on runsas 100
miljardia Kreikan valtion lainaa. Kreikalla lienee ulkona noin
300 mrd, josta n. 100 kotimaassa, 100 eurooppalaisissa pankeissa
ja viimeiset 100 Euroopan ulkopuolella, mm. Kiinassa.
Suomen laina järjetön Kreikalle
Suomi antoi jokin aika sitten Krekalle lainaa oletuksena, että siitä olisi helpotusta Kreikalle.
Väliin täytyy todeta, että tuo laskelma viinien käytöstä on suhteutettu maan väkilukuun, joista osa on ns. suurkäyttäjiä ts.
juoppoja, kun taas on niitä, ketkä käyttävät hyvin vähän tai ei lainkaan. Muutaman voi aina silloin tällöin ottaa. Ei itsellä mitään Alkon juomavarastoa vastaavaa ole säilössä.
Koko Suomen kansa oli varmasti sitä vastaan, ettei ulkomaille rahoja työnnetä, koska Suomi ei ole itsekään velaton maa ja moneen tarpeelliseen ei ole rahaa, mistä ottaa. Mistä, kuinka ja
miksi tällaiseen löytyy rahaa? Toinen asia on epävarmuustekijä velan takaisinmaksulla. Tämä oli jo toinen kerta, kun Kreikka petti lupauksensa talousparannusohjelmasta.
Koska Kreikan talous on vain 2 % Euroopan ja 0,2 % maailman taloudesta, satojen miljoonien velat tuntuvat nopeasti.
Aikanaan, kun Euroopan Unioni (EU) ja Euroopan Rahaliitto (EMU) perustettiin, jokaiselta jäsenvaltiolta edellytettiin omavaraisuutta. Kreikka ei ainakaan sitä ole nyt ja ties kuinka kauan jo on elänyt muiden maiden tuella. EU:ssa on otettava kovemmat säännöt ja lait voimaan koskien myös EMU:a. Jos et pysty pitämään kiinni ehdoista ja määräyksistä, ei muuta kuin ulos EU:sta ja samantien EMU:sta. Se jää Kreikan pääsäryksi, miten se maksaa mahdolliset velat EU-maille. “Vertauskuvana voisi käyttää työpaikkaa, jossa työtahti on kireä, työntekijät tuntevat työuupumusta ja stressiä, josta he valittavat työnjohdolle, että työtahti on liian kova. Työnjohtaja toteaa töykeästi, että tilauksella on kiire, jos työ ei kiinnosta voi kävellä kassan kautta ulos.”
Vertaukseen perustuen minkään EU jäsenvältion velan tekeminen ei ole kestävää kehitystä. Vielä on edeltänyt lama, josta oltiin toipumassa, lisävelka ei ainakaan edistä lamasta toipumista. Toinen sanonta “sota ei ole yhdestä kiinni” pätee myös tässä tapauksessa.
Ei Ruotsikaan kuulu EU:hun ja hyvin sillä talous on kunnossa paitsi Volvo Ab:n konkurssi laman alkuaikoina. En näe EU jäsenyyttä niin välttämättömänä kuin siitä puhutaan. Pikemminkin se on riski muiden maiden epävakaan taloudellisen tilanteen takia muita EU jäsenvaltioita kohtaan.
Seuraavista velkaantuvista EU-maista on turha vielä arvuutella, mutta tämä on alkua EU:n hajoamiselle.
Tuo kommenttisi että seuraat Englantia on hiukan kummallinen ottaen huomioon että juttusi käsittelee euro-maita. Sellainenhan Englanti ei ole. Myönnän toki Englanti on mielenkiinoinen seurattava maa, lähinnä vaan ihmetyttää että miten muut EU maat voisivat Englannille “piirtää sitä viivaa veteen” kun se ei ole euro maa. Vakaussopimus toki taitaa olla kaikkia EU-maita kattava, mutta käsittääksen kreikalle tuo viiva voitiin piirtää ehtona pelastamis lainapaketista (jota kyllä pitäisi paremminkin kutusa avustuspaketiksi…). En tiedä jos Englanti samanmoiseen tilanteeseen joutuisi, olisiko muilla eu-mailla niin suurta intressiä Englannin pelastamiseen, koska se ei kuulu euroon. Vai tarkoititko kenties että pahimmassa taupauksessa Englannin täytyy “ottaa valtion syliin” isoja pankkiruumiita? Mutta tuohan ei taas välttämättä tarkoita sitä että Englanti itse pitäisi pelastaa (ja näin ollen mitään viivaa piirtää).
Kuten itsekin yllä toteat, niin nyt käydään keskustelua hyvin pienistä talouksista (0,2%). Englanti toki sitten jo suurempi, mutta miksi USA:n velkataakka on kadonnut keskustelusta. Onko se nyt vain hetkeksi noussut ruumiskasan päälimmäiseksi, vai ovatko sen ongelmat vähentyneet merkittävästi?
Kiitos Jani ja Mikael !
Koska sekä Englannilla että Yhdysvalloilla on oma valuutta, tilanne eroaa tietenkin tässä mielessä euromaasta. Halusin mainita Englannin nimeltä, koska vielä muutama vuosi sitten Englannin kansantuotteesta kolmasosa tuli finanssisektorilta. Tämän supistuessa työllisyystilanne heikkenee, ja ennen kaikkea ikäviä yllätyksiäkin saattaa tulla pankkisektorilta. Lisöksi punnan devalvoituminen ei auta tätä sektoria nousuun. Sekä Englannilla että Yhdysvalloilla on mielestäni kestämättömän suuret alijäämät, jotka ymmärtääkseni oltaisiin kyseenalaistettu jo aikaisemmin ellei kyse olisi näin isoista talouksista.
Sijoitusnäkökulmasta ajattelen niin, että näiden maiden valtionpapereihin ei pitäisi sijoittaa. Myönnän auliisti että tämä ei edusta valtavirran ajatusta; perinteisestihän varsinkin Yhdysvaltojen papereita pidetään maailman turvallisimpina. Jo nyt suuret valtionvelat yhdistettynä suuriin alijäämiin pistää kuitenkin miettimään !
Mitä jokainen voi tehdä euron vakauttamiseksi – ostaa kreikkalaisia viinejä. Helppoa ja mukavaa.
Laskimme Piksu Median (www.piksu.net) porukoissa, että jos jokainen täysi-ikäinen suomalainen ostaa 170 pullo retsinaa, Kreikka saa niistä maan sisään tuloja jotka vastaavat Suomen vakuudeksi lupaamaan 1,7 miljardia. (hauskaa muuten, että noista miljardeista liikkuu uutisissa eri kokoisia vaihtoehtoja 1,5-1,7 välillä – sata miljoona sinne tai tänne mitä siitä kun ei ole omaa rahaa).
Tämä sijoitus retsinaan on vielä siinä suhteessa varma, että viinit juotua jäljelle jää tyhjät pullot. 170 tyhjää pulloa, kukin arvoltaan 15 senttiä, tekee yhteensä yli 25 euroa.
Jos talous ei elvy retsinapaketillakaan, niin sitten kaikille suomalaisille lomailuoikeus kreikkailaisiin koteihin pariksi vuodeksi. Tulee maahan sitä paljonkaivattua capitaa eikä tarvitse maksella kalliista majoituksesta.
Mikäs muuten on todennäköisyys että seuraavaksi tehdään grappa- tai sangriapakettia?
Englanti ja USA ovat suuria talouksia. Ne voivat heikentää rahansa arvoa setelirahoituksella, jolloin velat katoavat negatiivisella realikorolla. Eurolle se on vaikeampaa, koska heti ryhdytään lyömään vetoja euroa vastaan sen arvosta ja hajoamisesta. Euroopan inflaatiotavoite on 2 %, mutta USA:ssa on lähinnä kasvutavoitteita.
Seteleirahoituksen vaikutus on hyvin mielekiintoinen sijoittajan kannalta. Jos valuuttakurssi laskee saman verran kun setelirahoitus kasvaa niin tasoissa ollaan. Riski voi olla siinä, että mittavaksi kasvava setelirahoitus murentaa luottamusta valuuttaan, ja kurssi laskee setelirahoitusta enemmän.Voisin kuvitella että moni poliitikko mielellään sulattaisi velkojen reaaliarvoa setelirahoituksella!