Artikkelit avainsanalla ‘eläketurva’
Lainsäätäjä muotoiluoppiin?
Outi Vänni, palvelujohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - marraskuu 16, 2011Ihmisten elämä on monin tavoin säänneltyä. Sääntelyä pukkaa Brysselistä, Arkadianmäeltä, ministeriöistä ja muilta viranomaisilta. Monesti tulee mieleen, onko sääntely ihmistä varten vai ihminen sääntelyä varten. Tavoitteet ovat jaloja, mutta voisiko valtiovalta päästä niihin tehokkaammin – hyödyntämällä palvelumuotoilun oppeja?
Ihmisten elämä on monin tavoin säänneltyä. Sääntelyä pukkaa Brysselistä, Arkadianmäeltä, ministeriöistä ja muilta viranomaisilta. Monesti tulee mieleen, onko sääntely ihmistä varten vai ihminen sääntelyä varten. Tavoitteet ovat jaloja, mutta voisiko valtiovalta päästä niihin tehokkaammin - hyödyntämällä palvelumuotoilun oppeja?
Voisiko valtiovalta hyötyä palvelumuotoilun opeista ja tuoda lainsäädäntötyötä lähemmäksi nykyihmisten tarpeita?
Palvelumuotoilussa palvelukokemus suunnitellaan vastaamaan käyttäjän tarpeita ja palveluntarjoajan liiketaloudellisia tarpeita. Työkalupakkiin kuuluu käyttäjätiedon hyödyntäminen ja uusien ratkaisujen löytäminen yhdistämällä luovuus ja organisaatiotieto. Myös tunnekokemuksiin kiinnitetään paljon huomiota, sillä ihminen ei toimi pelkästään järjen ohjaamana.
Palvelumuotoilulla tehoa eläkesäästämiseen?
Ihmisillä on tarve varmistaa riittävä toimeentulo eläkeaikana. Valtiovallalla on tarve edistää tätä taloudellista varautumista, koska ikääntymiseen liittyvät kustannukset rasittavat kovasti julkista kassaa. Niinpä on säädetty lakeja, joiden perusteella ihmiset voivat saada verovähennyksiä eläkesäästämisestä. Hyvä tavoite, mutta kovasti odotetun lakiuudistuksen jälkeen ihmisten innostus ja kiinnostus koko asiaan lässähti eikä uudistuksen tavoitteita olla saavutettu.
Olisiko palvelumuotoilusta ja käyttäjälähtöisestä ajattelusta voinut olla apua? Jos lainsäädäntöä tekevät tahot ovat auttamattomasti liian kaukana loppukäyttäjästä, eli kansasta, tieto ihmisten tarpeista häviää erilaisten lainvalmistelumuistioiden ja lausuntojen uumeniin.
Hyvä ohjeistus ihmisiä kuuntelemalla?
Vielä ei olisi liian myöhäistä kokeilla uusia keinoja. Finanssivalvonta on nimittäin juuri päivittämässä sisältöohjeistusta, joka koskee eläkesäästämisen pakollisia, lakisääteisiä asiakirjoja eli tarjouslaskelmaa ja vuositiedotteita. Ne ovat keskeinen osa eläkesäästämisen palvelukokemusta, ja tavoite on tärkeä, sillä vakuutuksiin ja PS-sopimuksiin sisältyvät kulut halutaan tehdä vertailukelpoisiksi ja asiakkaille läpinäkyviksi. Finanssivalvonta onkin laatinut jo määräys- ja ohjeluonnoksen, josta pyydetään lausuntoja sidosryhmiltä.
Nyt olisikin Finanssivalvonnalla oiva tilaisuus kokeilla uusia oppeja ja työvälineitä ohjeistuksen tuottamisessa – ja ennen kaikkea kuunnella loppukäyttäjiä eli oikeita ihmisiä. Heitän ilmaan ajatuksia, joita Fiva saa vapaasti hyödyntää:
- Mitä mieltä loppukäyttäjät ovat pakollisten asiakirjojen suunnitellusta sisällöstä?
- Parantuuko läpinäkyvyys vai lisääntyykö epäselvyys?
- Paljonko asiakkaat ovat valmiit maksamaan lopputuotteen hinnassa siitä, että rakennetaan ohjeistuksen toteuttamiseksi tarvittavat massiiviset tietojärjestelmät, joilla tuotetaan epävarmasta tulevaisuudesta oletuksiin perustuvaa ”tarkkaa” euromääräistä tietoa?
- Mitä asiakkaat oikeasti haluavat tietää ja miten esitettynä?
- Saataisiinko muotoilumenetelmää vaihtamalla esiin oikeat ja luovat ideat, joilla tervetullutta läpinäkyvyyttä parannetaan ilman, että palvelun tuottamisen kustannukset karkaavat taivaisiin?
Missä piilee suurin sumeus?
Eläkesäästäminen on iso asia, ja sen suurin sumeus tuskin lienee tarjouslaskelmien ja vuositiedotteiden sisältö. Pitäisikö valtiovallankin avata kulunsa, joita se aikoo meiltä eläkesäästäjiltä periä?
Tieto tulevasta pääomatuloveroprosentista ja eläkeiästä parantaisi monien mielestä läpinäkyvyyttä enemmän kuin erilaisiin oletuksiin perustuvat monisivuiset laskelmat. Tätä lainsääntelyn aukkoa ei Finanssivalvonta pysty ohjeellaan paikkaamaan. Pienen pintaremontin sijaan saattaisikin olla paikallaan remontoida perustukset eli vapaaehtoisen eläkesäästämisen määrittelevä lainsäädäntö.
Uusi yritys uusilla menetelmillä?
Painonhallinta, ilmastonmuutos ja eläketurva
Outi Vänni, palvelujohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - helmikuu 1, 2011Mitä yhteistä on painonhallinnalla, ilmastonmuutoksella ja eläkeaikaan varautumisella? Kaikki tietävät, että paino kannattaa pitää kurissa, jos mielii välttyä elintasosairauksilta. Useimmat ajattelevat, että oman hiilijalanjäljen pienentäminen olisi ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta järkevää. Melkein kaikki tietävät, että eläkeaikaan kannattaa varautua säästämällä, jos haluaa turvata elintasonsa seniorina.
Käsi hamuaa jääkaapilta makkaraa - voihan ne terveelliset elämäntavat aloittaa ensiviikollakin. Samoin moni lykkää eläkesäästämistä - nyt kun pitäisi hankkia sitä ja tätä.
Mitä yhteistä on painonhallinnalla, ilmastonmuutoksella ja eläkeaikaan varautumisella? Kaikki tietävät, että paino kannattaa pitää kurissa, jos mielii välttyä elintasosairauksilta. Useimmat ajattelevat, että oman hiilijalanjäljen pienentäminen olisi ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta järkevää. Melkein kaikki tietävät, että eläkeaikaan kannattaa varautua säästämällä, jos haluaa turvata elintasonsa seniorina.
Oikea vastaus: Aloitan ensi viikolla. Hyötyjä on vaikea nähdä, mutta uhraukset huomaa heti.
Pitkällä tähtäimellä olemme halukkaita muuttamaan käyttäytymistämme. Tilanne on kuitenkin toinen, kun avaa jääkaapin oven. Juusto ja makkara maistuvat hyvältä, mutta pitkällä tähtäimellä eivät välttämättä tue painonhallintatavoitetta. Aurinkoloma virkistää, mutta lentäminen kasvattaa hiilipäästöjä. Säästäminen eläkeaikaan olisi fiksua, mutta kotiin olisi kiva ostaa kaikkea kivaa juuri nyt. Kärsimättömyys on usein rationaalisuutta vahvempi voima, ja niinpä makkara siirtyy lautaselle.
Ilmiötä tutkitaan mm. psykologisen taloustieteen alalla. Lyhyen ja pitkän tähtäimen päätösten ristiriitaa kutsutaan hienolla termillä: aikaepäjohdonmukaisuus. Itsekontrolliongelmat liittyvät tyypillisesti päätöksiin, joissa kustannukset ja uhraukset syntyvät välittömästi, mutta hyödyt näkyvät vasta tulevaisuudessa. Esim. makkarasta luopumisen kustannus on näläntunteen jatkuminen tai tyytyminen järkevämpään ruokaan, mutta vaaka näyttää tuloksia vasta, jos ruokailutottumusten muutos on pysyvä.
Tilanne mutkistuu vielä lisää, jos tuleviin hyötyihin liittyy epävarmuutta ja päätöksenteko edellyttäisi paneutumista, suunnittelua ja taloudellista lukutaitoa.
Säästämällä nyt siirrän kulutusta eläkeaikaan, mutta miten diskonttaan tästä tilistä säästämäni satasen? Minkä arvoinen 100 euroa on ensi kuussa, ensi vuonna tai kymmenen vuoden kuluttua? Tutkimusten mukaan ihmiset painottavat päätöksenteossa lähitulevaisuutta enemmän kuin kaukana olevia tapahtumia.
Voisiko makkaran vaihtaa fiksumpaan edes arkena? Ja mitä jos eläkesäästämisen summa olisi sellainen, että varaa jäisi muuhunkin?
Hyötyjen tekeminen helposti näkyviksi ja arvioitaviksi vauhdittaisi varmasti sekä kansanterveyttä, ilmastonmuutoksen torjuntaa että eläkeaikaan varautumista. Lainsäätäjä kunnostautuu yleensä erityisesti kehittämällä keppiä eli veroja. Eläkesäästämiseen kehitettiin lyhyllä aikavälilläkin näkyvä porkkana eli verovähennysoikeus sidotulle pitkäaikaissäästämiselle.
Sadattuhannet suomalaiset ovat jo onnistuneet ratkaisemaan eläkeaikaan varautumiseen liittyvän aikaepäjohdonmukaisuusongelman ja ottaneet vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Viime vuonna Suomen Pankin tilastojen mukaan ainakin 9 811 suomalaista liittyi joukkoon tekemällä PS-sopimuksen.
Mitä, jos makkaraa nautiskelisikin vain viikonloppuherkkuna? Mitä jos joka toisen etelänmatkan korvaisi mökkireissulla? Mitä jos tulevaa eläkettä kartuttaisikin omaan kukkaroon sopivalla summalla, joka jättäisi tilaa tärkeimmille hankinnoille?
Pelkkä aikomus ei kartuta eläkettäsi!
Outi Vänni, palvelujohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - kesäkuu 14, 2010Tammikuussa aukeni uudenlainen eläkesäästämisen markkina ja alkoi PS-tuotteiden vertailemisen opettelu. Mediassa on todettu, että asiakkaan pitää olla tarkkana. Jotkut ovat suositelleet odottelemaan sopimuksen tekemisen kanssa loppuvuoteen, koska verovähennyksen kannalta on sama, onko PS-sopimus tehty ja maksu maksettu alkuvuonna vai loppuvuonna. Kiirettä aloittamiseen ei kuulemma ole. Vai onko?
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen kauan kaivattu lakiuudistus tuli voimaan vuoden alussa. Huhtikuussa palveluntarjoajat toivat julkisuuteen omat sidotun pitkäaikaissäästämisen tuotteensa ja kansalaiset pääsivät avaamaan uudenlaisia PS-sopimuksia. Aukeni uudenlainen eläkesäästämisen markkina ja alkoi PS-tuotteiden vertailemisen opettelu.
Reunaehdot tuotteille asettaa lainsäädäntö. Siksi eri palveluntarjoajien tuotteet poikkeavat toisistaan lähinnä siinä, minkälaisia sijoituskohteita voi valita, minkälainen hinnoittelurakenne tuotteella on ja minkälaisia palveluja asiakas saa.
Myös mediassa julkaistiin vertalevia juttuja ja taulukoita ja todettiin, että tarkkana pitää olla. Jotkut suosittelivat vielä odottelemaan sopimuksen tekemisen kanssa loppuvuoteen, koska verovähennyksen kannalta on sama, onko PS-sopimus tehty ja maksu maksettu alkuvuonna vai loppuvuonna. Kiirettä aloittamiseen ei kuulemma ole. Vai onko?
Jos oikeasti aiot kartuttaa eläketurvaasi, niin tärkeintä on aloittaminen.
Mitä aikaisemmin aloitat säästämisen, sitä paremmin ehdit varautua. Asian siirtäminen joulukiireiden aikaan ratkaistavaksi ei tee asiasta yhtään sen helpompaa.
Jos aiot hyödyntää verovähennysoikeuden maksimaalisesti ja sijoittaa 5000 euroa tänä vuonna, aloita sen sijoittaminen jo nyt. Hajauttamalla sijoituksesti esim. kymmeneen 500 euron suoritukseen, pienennät kurssivaihteluiden merkitystä sijoituksesi tuotolle.
Käytännössä olen huomannut, että harva katuu päätöstään, kun on kerran sen tehnyt.
Viime vuoden marraskuussa kysyimme Tapiolan Varainhoidon asiakkaiden tyytyväisyyttä siihen, että oli tullut aloittua jatkuva säästäminen. Peräti 98 prosenttia vastaajista ei harmitellut sitä, että tuli aloitettua! Aika harva siis katuu sitä, että on tullut pistettyä rahaa sivuun ja kerättyä taloudellista puskuria pahojen tai hyvien päivien varalle.
Miten sinä aiot varautua pitkään elämään?