Artikkelit avainsanalla ‘säästäminen’
Marginaalit ylös, säästäjän kulut alas?
Ilkka Tuominen, myyntijohtaja, Tapiola Private - marraskuu 23, 2011Vuoden 2008 pankkikriisi toi Eurooppaan kiristyvän pankkien sääntelyn. Tulevien sääntelyiden odotetaan muun muassa nostavan asiakkaiden maksamien lainojen marginaaleja. Pienen ajatusleikin kautta kiristyvä pankkisääntely voisi kuitenkin tarkoittaa etua säästäjälle. Jotta ymmärrämme ajatusleikin logiikkaa, katsotaan taaksepäin. Pankkien ja niiden sääntelyn historia viime vuosikymmenillä on varsin mielenkiintoinen.
Voiko säästäjä parhaimmassa tapauksessa hyötyä pankkisääntelystä?
Vuoden 2008 pankkikriisi toi Eurooppaan kiristyvän pankkien sääntelyn. Tulevien sääntelyiden odotetaan muun muassa nostavan asiakkaiden maksamien lainojen marginaaleja. Pienen ajatusleikin kautta kiristyvä pankkisääntely voisi kuitenkin tarkoittaa etua säästäjälle. Jotta ymmärrämme ajatusleikin logiikkaa, katsotaan taaksepäin. Pankkien ja niiden sääntelyn historia viime vuosikymmenillä on varsin mielenkiintoinen.
Pankit pakon edessä kilpasille
1980-90-luvuilla pankeille tehtiin EY-tuomioistuimen päätöksiä myöden selväksi, että niihin sovelletaan kilpailulainsäädäntöä siinä missä muihinkin toimialoihin. Alkujaan ne eivät olleet samoilla linjoilla muun muassa tärkeän yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Toki tätä kantaa saattoi puoltaa myös se, että vähäinen kilpailu piti turvapuskurit ja asiakaspysyvyyden kohdillaan.
Tuolloin keinot edistää pankkien välistä kilpailua olivat päinvastaiset kuin nyt: lainsäädäntöä vähennettiin ja sitä kautta raivattiin pois esteitä kilpailulle. Suomessa yksi esimerkki oli poistaa lainannostosta leimavero, selvä este pankinvaihdolle.
Matalat marginaalit, pankkien menetetyt turvapuskurit
Eurooppalainen kilpailuoikeus on ennen kaikkea kuluttajansuojaoikeutta. Lähtökohtana on se, että kuluttajat hyötyvät siitä, että yhtiöt kilpailevat vapaasti. Pankkialalla kilpailuoikeuden tavoite on saavutettu. Vielä 90-luvun pankit saivat asuntolainasta 2,5-3,0 prosentin marginaalin viitekoron päälle. Pankinvaihtokilpailu laski tämän marginaalin jopa alle 0,30 prosenttiin kuluttajan eduksi.
Joku voisi sanoa, että pankkien hyllylle 90-luvulla tulleet rahastot, vakuutukset ja eläkesäästäminen kompensoivat pankkien menettämää turvapuskuria. Varmasti näinkin, mutta tässä voi nähdä myös vahvan asiakasedun.
Pankkien lainamarginaalista saama turvapuskuri kaventui parhaimmillaan kymmenesosaan 90-luvun lopun tasoista. Asiakkaalle tämä tarkoitti 100 000 euron lainassa 2000-2500 euron korkomenosäästöä vuodessa. Asiakkaan näkökulmasta lisäraha on antanut mahdollisuuden siihen, että omaa talouttaan on voinut hoitaa monipuolisemmin. Siinä missä aikaisemmin suurin osa varoista meni asuntosäästämiseen, on jäänyt varaa myös omaan eläkeaikaan varautumiseen, lapsien tulevaisuuteen säästämiseen ja henkivakuutussäästämiseen.
Jos tehokas kilpailu turvataan, on mahdollista, että se siirtyy säästämisen tuotteisiin ja niiden hintoihin.
Siirtyykö kilpailu säästämisen tuotteisiin?
Nyt lainamarginaalien todetaan olevan nousussa, kun uusi lainsäädäntö kiristää rahoitusalan sääntelyä. Keskeistä tulevassa sääntelyssä olisi muistaa se, että siitä ei tule pelkkää pankkiensuojalainsäädäntöä, vaan myös kuluttajansuoja ja asiakkaiden etu olisi huomioitava. Asiakkaan näkökulmasta edun turvaa parhaiten kilpailu.
Takaisin alun ajatusleikkiin: missä näkyisi säästäjäasiakkaan etu? Jos marginaalien nousu on pankkien riskienhallinnan ja vakavaraisuuden kannalta välttämätöntä, on mahdollista, että kilpailu siirtyy yleispankissa enemmän säästämisen tuotteisiin ja niiden hintoihin.
Menee kilpailu sitten minne tahansa, yksi asia on varma: Jos lisääntyvä sääntely johtaa tehottomaan kilpailuun, maksumieheksi jää asiakas.
Vesi on makuasia, tili on raha-asia
Outi Vänni, palvelujohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - elokuu 31, 2011Outi Vännin viimekertaisen blogikirjoituksen aihe, eli käteinen, ostosten maksaminen ja tilisäästäminen, herätti paljon mielipiteitä ja kysymyksiä. Talouden suunnittelun kanssa kannattaa olla tarkkana ja varmistaa muun muassa, että käyttelytililleen saa korkoa päiväsaldon mukaan. Tässä Outin teesit suunnitelmalliseen taloudenhoitoon.
Teesi numero 4: Varmista, että saat reilun koron käyttelytilillesi. Tili ei ole makuasia, vaan raha-asia.
Viime blogikirjoituksessani käsittelin senioreiden talousasioita. Käteinen, ostosten maksaminen ja tilisäästäminen herätti paljon mielipiteitä ja kysymyksiä. Kiitos lähettämistänne palautteista, kommenteista ja sähköposteista!
Tässä minun teesini arjen taloudenhoitoon vielä lyhyesti:
1) Minimoi käteisen käyttö ja hanki omaan tarpeeseen sopivat maksukortit.
Maksukortteja on moneen lähtöön. Electronic-kortilla ei ole pelkoa tilin ylityksestä. Pankin debit-kortilla maksut veloitetaan pankkitilitä parissa päivässä. Yhdistelmäkortilla voi joko maksaa luotolla tai käyttää debit-ominaisuutta. Luottokortilla saa maksuaikaa ostoksille. Erillisen luottokortin voi myös tarvittaessa jättää kotiin.
Korteilla voi maksaa myös ulkomailla muissa valuutoissa ja nostaa käteistä automaateista. Kortin käyttöä helpottaa se, että tunnusluvun voi valita itse. Rahat pidetään tilillä korkoa tuottamassa eikä lompakossa varkaiden saatavilla.
2) Hanki itsellesi sopivat tilit:
Palkkaa ja muita säännöllisiä tuloja ja arjen menoja varten on käyttelytili palkkaa ja muita säännöllisiä tuloja ja arjen menoja varten. Jos käyttelytilille kuukauden lopussa on jäänyt rahaa, siirrä se heti säästötilille, jolle maksetaan parempaa korkoa. Säästötili on sopiva puskurirahasto esim. yllättäviä menoja varten tai sellaiselle rahalle, jonka käyttötarve voi tulla nopeastikin.
3) Päätä kuinka pitkäksi aikaa voit sitoutua. Jos on tiedossa selkeä pidempi aika, jolloin rahoja ei tarvitse, niin määräaikaistili on hyvä vaihtoehto. Helpoiten saat sen käyttöön verkossa.
4) Katso, että myös käyttelytilillesi maksetaan kunnollinen korko. Vesi on makuasia, mutta tili on raha-asia. Jos pankkisi maksaa sinulle korkoa kuukauden alimman saldon perusteella, niin se tarkoittaa 0 euroa, jos käytät palkkasi kuukauden aikana. Korko päiväsaldon mukaan on reilua.
5) Jos sijoitusaika todennäköisesti on pitkä, niin harkitse myös muita vaihtoehtoja rahoillesi. On olemassa myös monia matalariskisiä sijoitusrahastoja. Rahastosijoittajan ei tarvitse päättää sijoitusaikaa etukäteen. Jos sijoitusaika venähtääkin moneksi vuodeksi, hyödyt siitä, että verot voitosta maksat vasta, kun nostat sijoituksesi. Pankkitileille maksetaan korko joka vuosi ja korosta peritään myös verot. Ota selvää myös muista sijoitusvaihtoehdoista. Hyviä uusia tuotteita tulee markkinoille jatkuvasti. Jos olet valmis ottamaan riskiä, niin voit tavoitella myös isompia tuottoja.
6) Suunnittele. Liian harva suunnittelee yli seuraavan palkkapäivän. Paras vaihtoehto syntyy usein jakamalla omat säästöt eri aikaperspektiiville ja eri vaihtoehtoja yhdistelemällä. Omaa taloutta kannattaa suunnitella myös useamman vuoden tähtäimella.
Viime keväällä mietin blogikirjoituksessani “Henkilökohtainen raha” sitä, miksi raha-asioista ei meillä Suomessa ole totuttu puhumaan. Olisivatko ajat muuttumassa?
Mummi maksaa viulut
Outi Vänni, palvelujohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - elokuu 9, 2011Sota- ja pula-ajan kokenut sukupolvi on tottunut elämään ”suu säkkiä myöden”. Senioreiden talous näyttääkin olevan vakaalla pohjalla, sillä yli puolella tulot ovat suuremmat kuin menot. Luottamus omaan talouteen on senioreilla myös hyvä, sillä vain alle puolet vastaajista kokee omaan talouteensa liittyviä uhkia. Finanssialan Keskusliitto tutki 65-85-vuotiaiden suomalaisten pankki- ja säästämiskäyttäytymistä sekä internet-ostamista.
Seniori säästää mielellään jälkipolville, mutta jättää säästöt turhan usein makaamaan käyttelytilille.
Sota- ja pula-ajan kokenut sukupolvi on tottunut elämään ”suu säkkiä myöden”. Senioreiden talous näyttääkin olevan vakaalla pohjalla, sillä yli puolella tulot ovat suuremmat kuin menot. Luottamus omaan talouteen on senioreilla myös hyvä, sillä vain alle puolet vastaajista kokee omaan talouteensa liittyviä uhkia. Finanssialan Keskusliitto tutki 65-85-vuotiaiden suomalaisten pankki- ja säästämiskäyttäytymistä sekä internet-ostamista.
Suurimmaksi riskitekijäksi koetaan oman talouden tulojen lasku esim. sairastumisen, avioeron tai lähiomaisen kuoleman yhteydessä. Tämä asia pelottaa erityisesti naisia, mikä selittynee monen osalta alhaiseksi jääneen eläketurvan tasolla. Muitakin taloushuolia löytyy, sillä 15 %:a pelkää sijoitusten ja 12 %:a asunnon arvon laskua.
Seniori varautuu myös muiden puolesta
Reilu viidennes vastaajista ilmoittaa suunnittelevansa omaa talouttaan vähintään puolen vuoden tähtäimellä, ja säästämisaikeita seuraavan 12 kuukauden aikana on 30 %:lla vastaajista. Säästämistä motivoi yleisimmin varautuminen ”pahan päivän varalle”, mutta myös kulutushyödykkeitä hankitaan säästämällä.
Moni seniori haluaa jättää jälkipolville muutakin kuin muistoja. Peräti 23 % vastaajista ilmoittaa säästävänsä perinnöksi. Yllättäen perinnöksi säästävät erityisesti nuorimmat seniorit eli 65-69 vuotiaat.
Säästöt lepäävät pankkitilillä, käteinen on kuningas
Säästöjä on kertynyt yli puolelle senioreista, ja säästöt on parkkeerattu pääasiassa pankkitileille. Pörssiosakkeita omistaa viidesosa tutkituista ja sijoitusrahastoja 17 %. Säästöjä on kiinni myös kiinteistöissä, loma-asunto on 15 %:lla ja metsää 10 %:lla. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että säästöjä käyttelytilillään pitää 38 %:a vastaajista. Pelkästä saamattomuudesta ei taida olla kysymys, koska käyttelytilille aikoo jatkossakin säästää 8 %:a vastaajista.
Säästämiskohteiden valinnassa seniorit ilmoittavat tärkeintä olevan turvallisuus tai riskittömyys ja toisaalta vaivattomuus. Myös sijoituksen vastuullisuus merkitsee 35 %:lle paljon ja 37 %:lle jonkin verran. Turvallisuuden tai riskittömyyden vanhempi väki ilmeisesti mieltää tarkoittavan sitä, ettei säästöjen nimellisarvo laske. Pankkitilisäästämisen suuresta suosiosta tulee nimittäin väkisinkin mieleen, että inflaatio ei iäkkäämpiä kansalaisia huoleta. Pääomaa turvaavia säästämismuotoja olisi toki muitakin kuin perinteinen pankkitili, mutta eikö niistä ole kerrottu tarpeeksi?
Käteinen on edelleen seniorille kuningas. Päivittäisostoksensa hän maksaa yleensä käteisellä, mutta muovikorttia käytetään myös. Harvemmin kuitenkin vinkuu muovikortin luottopuoli, sillä päivittäisostokset maksetaan mielummin debit-kortilla.
Vastuullinen ja aikaansa seuraava seniori
Kaiken kaikkiaan tutkimuksesta piirtyy kuva suomalaisesta seniorista epäitsekkäänä ja vastuullisena taloudenhoitajana, joka ei elä yli varojensa ja ajattelee myös muita. Suomessa alle 70-vuotiaat seniorit ovat jo vahvasti verkossa, ja laskujen maksaminen ja muu asiointi verkkopankissa hoituu.
Internet-ostamista on kokeillut 20 %:a alle 70-vuotiaista. Vanhimmat seniorit puolestaan suosivat laskujen maksamisessa suoraveloitusta ja pankkien maksupalvelua. Pankin tiskillä laskunsa maksaa vielä 8 % senioreista.
Seniori seuraa aikaansa ja on tietoinen uusista palveluista, mutta niiden käyttäjäksi siirtymiseen näyttää vielä olevan jonkinmoinen kynnys.
Miksi palvelut jäävät pankin hyllylle?
Monet pankkien kehittämät palvelut sopisivat seniorille kuin nenä päähän. Mieleen tulee kysymys, että saavatkohan seniorit riittävästi rahaliikennettä ja pankkiasioiden hoitamista koskevaa neuvontaa pankeiltaan? Vai eikö neuvoja haluta ottaa vastaan?
Vaikka vaivattomuus on tärkeää, niin pienellä vaivannäöllä seniori voisi ottaa käyttöönsä monia käytännön elämää helpottavia palveluita ja parantaa taloudellista tilannettaan tai turvallisuuttaan. Käteisen runsas käyttö tarkoittaa nimittäin menetettyjä korkopäiviä ja altistumista käsilaukku- tai lompakkovarkauksille. Edullisimmat pankkipalvelut edellyttävät yleensä myös verkon käyttämistä tai muuta itsepalvelua. Pankkitiskin sijaan laskuja voisi maksaa edullisemmin vaikkapa R-kioskilla.
Mummille varainhoitaja?
Asiantuntijapalveluiden käyttäminen voi olla vierasta sukupolvelle, joka on tottunut tekemään kaiken itse. Monella seniorilla on säästöjä kertynyt kymmeniä tai satoja tuhansia euroja, mutta varainhoitopalvelujen käyttäminen ei ole tullut mieleen. Joko olisi aika varata Vauras-tapaaminen? Mukaan tapaamiseen voisi ottaa luottohenkilön, vaikka oman lapsensa.
Ahneudesta ei senioria ainakaan voi syyttää, sillä säästöjä makuutetaan pankkien käyttelytileillä. Vaikka riskikkäiden sijoitusten välttäminen on monelle järkevää, niin nöyrä ehdotukseni seniorille olisi kuitenkin, että säästöt siirrettäisiin käyttelytileiltä sentään säästötileille. Ei mummin kuulu sentään kaikkia viuluja maksaa, vaikka kiltti onkin.
Henkilökohtainen raha
Outi Vänni, palvelujohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - huhtikuu 18, 2011Teimme alkuvuodesta perinteisen asiakaskyselymme, joka viestitti, että asiakkaiden tyytyväisyys on varsin korkealla tasolla. Uudistunut verkkopalvelumme saa paljon kiitosta, tuotevalikoima on sopiva ja rahastojen toteutuneet tuotot vastaavat useimmilla vastaajilla odotuksia. Vastaajista 86 prosenttia ilmoittaa olevansa joko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen siihen, että säästäminen on tullut aloitettua.
Ilahduttavasta tuloksesta huolimatta yksi asia jäi vaivaamaan mieltäni: suosittelua koskevaan kysymykseen annetut vastaukset eivät ole linjassa tyytyväisyyden kanssa. Tyytyväisiä asiakkaita on paljon enemmän kuin suosittelijoita. Miksi näin?
Suomalaiset ovat tyytyväisiä säästäjiä, mutta arkoja suosittelemaan omia hyviä päätöksiään muille.
Teimme alkuvuodesta perinteisen asiakaskyselymme, joka viestitti, että asiakkaiden tyytyväisyys on varsin korkealla tasolla. Uudistunut verkkopalvelumme saa paljon kiitosta, tuotevalikoima on sopiva ja rahastojen toteutuneet tuotot vastaavat useimmilla vastaajilla odotuksia. Vastaajista 86 prosenttia ilmoittaa olevansa joko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen siihen, että säästäminen on tullut aloitettua.
Ilahduttavasta tuloksesta huolimatta yksi asia jäi vaivaamaan mieltäni: suosittelua koskevaan kysymykseen annetut vastaukset eivät ole linjassa tyytyväisyyden kanssa. Tyytyväisiä asiakkaita on paljon enemmän kuin suosittelijoita.Kysyimme myös syytä sille, miksi asiakas on tai ei ole suositellut meitä. Suosittelun syynä on tietysti yleensä se, että itse on tyytyväinen.
Syyt siihen, ettei suosittele, voi kiteyttää näin:
- Olen tyytyväinen Tapiola-rahastoihin, mutta en ole suositellut kenellekään, koska henkilökohtaisista raha-asioista ei yleensä puhuta kavereiden kanssa.
- Olen tyytyväinen, mutta en koe olevani niin asiantunteva sijoitusasioissa, että voisin suositella kenellekään mitään sijoituskohteita.
Miksi rahankäytöstä ei puhuta silloin, kun se kohdistuu säästämiseen tai sijoittamiseen? Uuden vaatteen, auton tai vempaimen ostamisesta kerrotaan kaverille luontevasti. Jopa tuhlaamisesta kehtaa kertoa, mutta tulevaisuuteen sijoittaminen on yksityisasia, emmekä katso voivamme puhua siitä kavereiden kanssa.
Kun kyse on kuluttamisesta, olemme valmiita kertomaan kavereille. Mitä jos uskaltaisimme suositella myös säästämistä ja sijoittamista?
Onko noloa kertoa olevansa säästäväinen vai pelkäämmekö leimautuvamme varakkaaksi tai leveilijäksi, jos hoidamme talouttamme tavoitteellisesti? Miksi voimme suositella monia muita monimutkaisiakin tavaroita tai palveluita, mutta sijoittamisessa usko itseemme ei yllä suosittelemiseen asti?
Vai olemmeko me suomalaiset sellaisia, että pidämme hyvät asiakaskokemukset omana tietonamme? Ikävistä kokemuksista tiedotamme mielellämme, mutta positiiviset jäävät kertomatta? Mitä sinä kertoisit kaverille?
On tietysti selvä, että yhden säästäjän tai sijoittajan profiili ei sovi suoraan toiselle. Yleisemmällä tasolla suosittelu on kuitenkin mahdollista. Näin se on muillakin toimialoilla: harva suosittelee tiettyä ravintola-annosta, vaan kehuu mieluummin ravintolaa tai palvelua. Eikö myös raha-asioissa voisi jakaa hyvän asiakaskokemuksen ja suositella sijoituskohdetta, rahastoyhtiötä, toimivaa konseptia tai hyvää palvelua?
Verkossa suosittelu on tehty periaatteessa helpoksi Facebookin ja muiden palveluiden kautta. Mikään ei kuitenkaan korvaa sitä, että omin sanoin kerromme kokemuksestamme – oli se sitten tekstinä ruudulla tai puheena kasvokkain.
Painonhallinta, ilmastonmuutos ja eläketurva
Outi Vänni, palvelujohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - helmikuu 1, 2011Mitä yhteistä on painonhallinnalla, ilmastonmuutoksella ja eläkeaikaan varautumisella? Kaikki tietävät, että paino kannattaa pitää kurissa, jos mielii välttyä elintasosairauksilta. Useimmat ajattelevat, että oman hiilijalanjäljen pienentäminen olisi ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta järkevää. Melkein kaikki tietävät, että eläkeaikaan kannattaa varautua säästämällä, jos haluaa turvata elintasonsa seniorina.
Käsi hamuaa jääkaapilta makkaraa - voihan ne terveelliset elämäntavat aloittaa ensiviikollakin. Samoin moni lykkää eläkesäästämistä - nyt kun pitäisi hankkia sitä ja tätä.
Mitä yhteistä on painonhallinnalla, ilmastonmuutoksella ja eläkeaikaan varautumisella? Kaikki tietävät, että paino kannattaa pitää kurissa, jos mielii välttyä elintasosairauksilta. Useimmat ajattelevat, että oman hiilijalanjäljen pienentäminen olisi ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta järkevää. Melkein kaikki tietävät, että eläkeaikaan kannattaa varautua säästämällä, jos haluaa turvata elintasonsa seniorina.
Oikea vastaus: Aloitan ensi viikolla. Hyötyjä on vaikea nähdä, mutta uhraukset huomaa heti.
Pitkällä tähtäimellä olemme halukkaita muuttamaan käyttäytymistämme. Tilanne on kuitenkin toinen, kun avaa jääkaapin oven. Juusto ja makkara maistuvat hyvältä, mutta pitkällä tähtäimellä eivät välttämättä tue painonhallintatavoitetta. Aurinkoloma virkistää, mutta lentäminen kasvattaa hiilipäästöjä. Säästäminen eläkeaikaan olisi fiksua, mutta kotiin olisi kiva ostaa kaikkea kivaa juuri nyt. Kärsimättömyys on usein rationaalisuutta vahvempi voima, ja niinpä makkara siirtyy lautaselle.
Ilmiötä tutkitaan mm. psykologisen taloustieteen alalla. Lyhyen ja pitkän tähtäimen päätösten ristiriitaa kutsutaan hienolla termillä: aikaepäjohdonmukaisuus. Itsekontrolliongelmat liittyvät tyypillisesti päätöksiin, joissa kustannukset ja uhraukset syntyvät välittömästi, mutta hyödyt näkyvät vasta tulevaisuudessa. Esim. makkarasta luopumisen kustannus on näläntunteen jatkuminen tai tyytyminen järkevämpään ruokaan, mutta vaaka näyttää tuloksia vasta, jos ruokailutottumusten muutos on pysyvä.
Tilanne mutkistuu vielä lisää, jos tuleviin hyötyihin liittyy epävarmuutta ja päätöksenteko edellyttäisi paneutumista, suunnittelua ja taloudellista lukutaitoa.
Säästämällä nyt siirrän kulutusta eläkeaikaan, mutta miten diskonttaan tästä tilistä säästämäni satasen? Minkä arvoinen 100 euroa on ensi kuussa, ensi vuonna tai kymmenen vuoden kuluttua? Tutkimusten mukaan ihmiset painottavat päätöksenteossa lähitulevaisuutta enemmän kuin kaukana olevia tapahtumia.
Voisiko makkaran vaihtaa fiksumpaan edes arkena? Ja mitä jos eläkesäästämisen summa olisi sellainen, että varaa jäisi muuhunkin?
Hyötyjen tekeminen helposti näkyviksi ja arvioitaviksi vauhdittaisi varmasti sekä kansanterveyttä, ilmastonmuutoksen torjuntaa että eläkeaikaan varautumista. Lainsäätäjä kunnostautuu yleensä erityisesti kehittämällä keppiä eli veroja. Eläkesäästämiseen kehitettiin lyhyllä aikavälilläkin näkyvä porkkana eli verovähennysoikeus sidotulle pitkäaikaissäästämiselle.
Sadattuhannet suomalaiset ovat jo onnistuneet ratkaisemaan eläkeaikaan varautumiseen liittyvän aikaepäjohdonmukaisuusongelman ja ottaneet vapaaehtoisen eläkevakuutuksen. Viime vuonna Suomen Pankin tilastojen mukaan ainakin 9 811 suomalaista liittyi joukkoon tekemällä PS-sopimuksen.
Mitä, jos makkaraa nautiskelisikin vain viikonloppuherkkuna? Mitä jos joka toisen etelänmatkan korvaisi mökkireissulla? Mitä jos tulevaa eläkettä kartuttaisikin omaan kukkaroon sopivalla summalla, joka jättäisi tilaa tärkeimmille hankinnoille?
Sijoitusvuosi 2011: Poliittisen riskin hallintaa?
Tom Liljeström, toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - joulukuu 20, 2010Miltä näyttää sijoitusvuosi 2011? Jälkikäteen katsottuna sijoitusvuotta leimaa usein yksittäinen seikka, jonka ympärillä koko markkina kuhisee ja kuplii. Muut tapahtumat osoittautuvat myöhemmin pelkäksi kohinaksi. Esimerkkeinä mieleen tulevat teknokuplan vuosi, finanssikriisin vuosi ja elpymisen vuosi. Ensi vuodesta näyttäisi tulevan poliittisen riskin vuosi.
Vuoden viimeisenä bloggaajana saan aloittaa kiittämällä! Sijoitustalouden blogin tavoitteena oli tuoda erilaisia näkökulmia markkinoihin sekä tuotteisiin ja näin auttaa tekemään parempia sijoituspäätöksiä. Tulevaisuus näyttää, miten hyvin osuimme. Jo nyt voimme kiittää kaikkia lukijoita hyvistä, kirpeistäkin kommenteista. Blogit ovat lähteneet elämään synnyttämällä keskustelua. Tämän innoittamana jatkamme bloggausta myös tulevana vuonna!
Miltä näyttää sijoitusvuosi 2011?
Jälkikäteen katsottuna sijoitusvuotta leimaa usein yksittäinen seikka, jonka ympärillä koko markkina kuhisee ja kuplii. Muut tapahtumat osoittautuvat myöhemmin pelkäksi kohinaksi. Esimerkkeinä mieleen tulevat teknokuplan vuosi, finanssikriisin vuosi ja elpymisen vuosi.
Mikä sitten arvauksena ensi vuoden nimeksi? Ehdokkaaksi työnnän poliittisen riskin vuoden. Markkinariskin, vastapuoliriskin ja likviditeettiriskin rinnalla uskon, että poliittisen riskin käsite ja hallinta vaikuttavat entistä enemmän sijoitussalkun tulokseen. Tällä tarkoitan sitä, että poliitikot muuttavat pelikenttää uusimalla pelisääntöjä, ja siinä sijoittajan on oltava tarkkana.
Millaiseen uuteen sijoitusvuoteen ilotulitukset meidät saattelevat? Onko edessä polittisen riskin hallinnan vuosi?
Ilmeinen kohde on tiettyjen valtioiden lainapapereiden kohtalo erääntyessä tai ennen sitä. Millä hinnalla sijoittaja saa vaihtaa tietyn valtion velkakirjan esim. euromaiden yhteisvelkakirjaan? Toinen puoli tätä kolikkoa on se, miten paljon vakavaraisemmat maat ottavat tai saavat pankkiensa kautta vastuita kannettavakseen ja mitä se vaikuttaa korkotasoon. Kolmas tulokulma ovat ne verotuksen muutokset, jotka vaikuttavat taloudelliseen toimeliaisuuteen tai joilla suoraan siirretään varoja sijoittajalta valtioille. Kaiken takana on tietenkin valtioiden tarve tasapainottaa budjettejaan. Ei ensi vuodestakaan tylsä tule!
Sijoitustalouden blogi jää nyt joulutauolle ja palaa jälleen ääneen tammikuun alussa.
Tunnelmallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2011!
Pelkkä aikomus ei kartuta eläkettäsi!
Outi Vänni, palvelujohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - kesäkuu 14, 2010Tammikuussa aukeni uudenlainen eläkesäästämisen markkina ja alkoi PS-tuotteiden vertailemisen opettelu. Mediassa on todettu, että asiakkaan pitää olla tarkkana. Jotkut ovat suositelleet odottelemaan sopimuksen tekemisen kanssa loppuvuoteen, koska verovähennyksen kannalta on sama, onko PS-sopimus tehty ja maksu maksettu alkuvuonna vai loppuvuonna. Kiirettä aloittamiseen ei kuulemma ole. Vai onko?
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen kauan kaivattu lakiuudistus tuli voimaan vuoden alussa. Huhtikuussa palveluntarjoajat toivat julkisuuteen omat sidotun pitkäaikaissäästämisen tuotteensa ja kansalaiset pääsivät avaamaan uudenlaisia PS-sopimuksia. Aukeni uudenlainen eläkesäästämisen markkina ja alkoi PS-tuotteiden vertailemisen opettelu.
Reunaehdot tuotteille asettaa lainsäädäntö. Siksi eri palveluntarjoajien tuotteet poikkeavat toisistaan lähinnä siinä, minkälaisia sijoituskohteita voi valita, minkälainen hinnoittelurakenne tuotteella on ja minkälaisia palveluja asiakas saa.
Myös mediassa julkaistiin vertalevia juttuja ja taulukoita ja todettiin, että tarkkana pitää olla. Jotkut suosittelivat vielä odottelemaan sopimuksen tekemisen kanssa loppuvuoteen, koska verovähennyksen kannalta on sama, onko PS-sopimus tehty ja maksu maksettu alkuvuonna vai loppuvuonna. Kiirettä aloittamiseen ei kuulemma ole. Vai onko?
Jos oikeasti aiot kartuttaa eläketurvaasi, niin tärkeintä on aloittaminen.
Mitä aikaisemmin aloitat säästämisen, sitä paremmin ehdit varautua. Asian siirtäminen joulukiireiden aikaan ratkaistavaksi ei tee asiasta yhtään sen helpompaa.
Jos aiot hyödyntää verovähennysoikeuden maksimaalisesti ja sijoittaa 5000 euroa tänä vuonna, aloita sen sijoittaminen jo nyt. Hajauttamalla sijoituksesti esim. kymmeneen 500 euron suoritukseen, pienennät kurssivaihteluiden merkitystä sijoituksesi tuotolle.
Käytännössä olen huomannut, että harva katuu päätöstään, kun on kerran sen tehnyt.
Viime vuoden marraskuussa kysyimme Tapiolan Varainhoidon asiakkaiden tyytyväisyyttä siihen, että oli tullut aloittua jatkuva säästäminen. Peräti 98 prosenttia vastaajista ei harmitellut sitä, että tuli aloitettua! Aika harva siis katuu sitä, että on tullut pistettyä rahaa sivuun ja kerättyä taloudellista puskuria pahojen tai hyvien päivien varalle.
Miten sinä aiot varautua pitkään elämään?
Tervetuloa keskustelemaan taloudesta ja sijoittamisesta!
Tom Liljeström, toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - toukokuu 31, 2010Hienoa, että olet löytänyt tiesi uuteen blogiimme! Ryhdymme herättelemään täällä keskustelua taloudesta, säästämisestä, sijoittamisesta sekä niihin liittyvistä ilmiöistä Suomessa ja maailmalla. Seuraatko taloutta aktiivisesti ja kaipaatko tulkintaa markkinoiden tapahtumiin? Olet tervetullut kommentoimaan kirjoituksia ja kysymään lisää! Pyrimme vastaamaan kaikkiin asiallisiin, aiheeseen liittyviin kommentteihin ja kysymyksiin mahdollisimman nopeasti.
Hienoa, että olet löytänyt tiesi uuteen blogiimme! Ryhdymme herättelemään täällä keskustelua taloudesta, säästämisestä, sijoittamisesta sekä niihin liittyvistä ilmiöistä Suomessa ja maailmalla.
Seuraatko taloutta aktiivisesti ja kaipaatko tulkintaa markkinoiden tapahtumiin? Olet tervetullut kommentoimaan kirjoituksia ja kysymään lisää! Pyrimme vastaamaan kaikkiin asiallisiin, aiheeseen liittyviin kommentteihin ja kysymyksiin mahdollisimman nopeasti.
Bloggaajakaartimme koostuu Tapiola-ryhmän säästämisen, sijoittamisen ja varainhoidon asiantuntijoista: näkemyksiään kanssasi jakavat niin ekonomistimme, salkunhoitajamme kuin johtajamme. Vuorottelemme kirjoittamisessa viikoittain. Blogi päivittyy vähintään kerran viikossa juhannukseen saakka, jolloin alkaa kesätauko. Uutta sisältöä tulee jälleen elokuun alussa.
Kirjoittajiksi ryhtyvät Tom Liljeström, Jari Järvinen, Timo Vesala, Satu Marttila, Outi Vänni, Ilkka Tuominen, Inkeri Skogster, Jyrki Mäkelä ja Heikki Urpelainen.
Miksi oma blogi?
- Haluamme siivittää sinut onnistuneisiin sijoituspäätöksiin. Avaamme teksteissämme eri näkökulmia sijoittamiseen ja talouden tapahtumiin ja tuomme esiin näkemystämme.
- Esitämme perusteluja ja näkemyksiä Tapiolan valinnoista, mutta lisäksi voimme ottaa kantaa myös koko toimialan sekä yksittäisten tuotteiden, palveluiden ja markkinoiden kehittymiseen.
- Tarjoamme lukijoillemme kanavan keskusteluun ja toivomme palautetta näkemyksistämme.
Minulla on kunnia jakaa ajatuksiani ensimmäisenä. Avaan keskustelun pohtimalla Euroopan uutta viivaa vedessä. Bloggaajana otan nyt ensiaskeleitani – innokas sivustaseuraaja olen ollut jo pitkään.
Omat suosikkini ovat Paul Krugmanin blogi New York Timesissä sekä nobelisti Gary Beckerin ja Richard Posnerin BeckerPosner-blogi Chicagon yliopiston sivuilla.
Luen yhä enemmän blogeja, koska niissä spontaanius ja ilmaisun vapaus antavat tilaa henkilön omille ajatuksille. Persoonallisuus jää usein pois virallisista analyyseistä. Mielestäni henkilökohtainen ote tuo teksteihin juuri sen syvyyden, jota kaipaan.
Myös meidän tapiolalaisten kirjoituksissa persoonan on lupa näkyä. Tekstimme eivät ole tyhjentäviä esityksiä, vaan nostamme esiin eri näkökulmia pelkistämällä asioita. Keskustelun on tarkoitus jatkua – ota rohkeasti kantaa!
Tutustu blogin pelisääntöihin täällä.