Artikkelit avainsanalla ‘sijoittaminen’
Terveellisiä investointeja
Heikki Urpelainen, salkunhoitaja, Tapiola Varainhoito Oy - helmikuu 29, 2012Lääkeyhtiöihin sijoittaminen on parantavaa. Aiheesta puhuttaessa korvat saa hörölleen toteamalla, että jokainen meistä saa syövän, jos elää riittävän vanhaksi. Ilmeisistä kysyntätrendeistä huolimatta sijoittajia houkuttavan kasvun seulominen lääkeyhtiöistä voi olla turhauttavaa. Esimerkiksi syöpään on kehitteillä lähes 400 tuotetta, joista vain muutama saattaa menestyä.
"Suomessa usein unohdetut lääkeyhtiöt tarjoavat rauhoittavaa balsamia osakeheilunnan ja talouskriisin haavoille!"
Lääkeyhtiöihin sijoittaminen on parantavaa. Aiheesta puhuttaessa korvat saa hörölleen toteamalla, että jokainen meistä saa syövän, jos elää riittävän vanhaksi. Ilmeisistä kysyntätrendeistä huolimatta sijoittajia houkuttavan kasvun seulominen lääkeyhtiöistä voi olla turhauttavaa. Esimerkiksi syöpään on kehitteillä lähes 400 tuotetta, joista vain muutama saattaa menestyä.
Lääketehtaiden kultakausi
Vielä 2000-luvulle tultaessa menestys oli helpompaa. Viranomaiset hyväksyivät ja korvasivat pieniäkin parannuksia tuovia lääkkeitä hyvällä hinnalla suurten sukupolvien popsittaviksi. Valtion terveysbudjeteissa ei ollut kattoa eikä huolta velasta. Tuosta lääketehtaiden kultakaudesta on jäänteenä ns. “blockbustereita”, kuten Pfizerin kolestrolilääke Lipitor, jonka myynti vuonna 2011 oli noin 12 miljardia dollaria!
Terveellistä toimintaa tulehtuneessa tilanteessa
Lipitorin patentti erääntyi viime vuoden lopulla ja myynti kuihtunee murto-osaan, kun patenttimonopolin loppuminen romauttaa hinnan. Patentin erääntyminen tulee tutuksi myös suomalaiselle Orionille, jonka tärkeät Parkinson-patentit päättyvät lähivuosina. Lääkefirmojen lisäharmiksi Suomessakin on havahduttu terveysbudjettien paisumiseen ja niitä on puhkottu poliittisesti helpolla tavalla lääkekorvauksia leikkaamalla. Esimerkiksi Kauppalehti kirjoitti tästä viime viikolla.
Lääkeyritysten omaa toimintaa voi pitää terveenä budjettipaineen ja patenttierääntymisten tulehduttamassa tilanteessa. Isot lääkefirmat tuottavat nykyään huimaa kassavirtaa ja palauttavat sitä paljon sijoittajille osinkoina. Terveellistä, sillä yritysjohdolla on usein taipumus investoida kasvuun hintalapusta huolimatta. Terveellistä ovat myös kurinalaiset tuotekehitysinvestoinnit aiemman löyhäkätisen onnenonginnan sijaan.
Vanha kunnon Aspiriini
Patenttien erääntyminen ei aina ole lopun alkua lääkefirmoille. Esimerkiksi saksalainen lääkeyhtiö Bayer kehitti Aspiriinin yli sata vuotta sitten, mutta on ilman patenttiakin pystynyt kehittämään tuotteen brändiä ja laajentamaan Aspiriinin käyttöä sydänsairauksiin. Tämän yli 100 vuotta vanhan lääkkeen myynti oli viime vuonna lähes 800 miljoonaa euroa!
Vanhoja Aspiriini-mainoksia voi ihmetellä Youtubesta.
Entä kehittyvät markkinat?
Terveellinen kasvu lääkeyrityksillä jatkuu myös kehittyvillä markkinoilla, joilla elintaso, elinikä ja lääketieteen osaaminen nousevat. Kehittyvillä markkinoilla valtiolla voi olla taloudellinen motiivi kasvattaa terveysbudjetteja, sillä hyvinvoiva väestö on kilpailukykyinen ja tuottava!
Kehittyvien markkinoiden lääkemarkkina on paljolti rinnakkaislääkkeiden varassa, joten näitä tehokkaasti valmistavat firmat, kuten Stada, Teva tai Hikma hyötyvät lääkemarkkinan kasvusta eniten. Länsimarkkinoilla taas suurten yhtiöiden osingot, kassavirrat ja arvostus ovat erittäin houkuttelevia. Suomessa usein unohdetut lääkeyhtiöt tarjoavat rauhoittavaa balsamia osakeheilunnan ja talouskriisin haavoille!
Osinko-osakkeiden tuotto
Kim Gorschelnik, pääanalyytikko, Tapiola Pankki Oy - helmikuu 28, 2012Vuoden alussa käsittelin korkeaa osinkotuottoa maksavien yhtiöiden osakekursseja ennen osinkojen irtoamista. Havainto oli, että parasta tuottoa maksavien yhtiöiden kurssit nousevat yleensä osinkoja odotellessa. Jatkuiko trendi tänä vuonna?
Kun sijoittajien mieliala paranee, tyypillistä on, että ”uskalletaan” katsoa taas eteenpäin. Tulosennusteiden ja tuloksentekokyvyn merkitys kasvaa.
Vuoden alussa käsittelin korkeaa osinkotuottoa maksavien yhtiöiden osakekursseja ennen osinkojen irtoamista. Havainto oli, että parasta tuottoa maksavien yhtiöiden kurssit nousevat yleensä osinkoja odotellessa. Jatkuiko trendi tänä vuonna?
Tuotto nyt keskimääräistä parempi
Tuijottamalla pelkästään osinkotuottoa TOP 10 korin muodostivat tällä kertaa: Sanoma, Orion, Elisa, Alma Media, Ahlström, UPM-Kymmene, TeliaSonera, Sampo, Fortum ja Tieto. Näiden 10 osakkeen keskimääräinen kurssinousu ajanjaksolla 10.11.2011 – 22.2.2012 oli 15,2 prosenttia. Samanaikaisesti HEX-indeksi vahvistui 13,6 prosenttia.
Tuottoluvut ovat tavanomaista selvästi korkeammat. Kymmenen vuoden keskimääräinen tuotto TOP 10 osinko-osakkeille on ollut 7,4 prosenttia. Vuodet eivät ole veljiä keskenään. Tällä kertaa saimme nauttia alkuvuonna voimakkaasta yleisestä kurssinoususta, joka suosi erityisesti suhdanneherkkiä osakkeita.
Osinkoehdotukset odotusten mukaisia
Osinkoehdotukset ovat olleet pääosin odotusten mukaisia. Niistä 80 yhtiöstä, joista osinkoennuste oli käytettävissä, noin kolme neljäsosaa aikoo maksaa keväällä odotusten mukaisen tai suuremman osingon. Osinkopettymys saatiin vain 20 yhtiöltä.
Näiden joukossa oli kaksi TOP 10 -listalla ollutta yhtiötä: Alma Media ja Sanoma. Mediayhtiöistä myös Talentumin osinko tai oikeammin pääoman palautus jäi ennustetta heikommaksi. Media oli alana selkeä pettymys osinkojen suhteen. Selvästi odotuksia suuremmista osingoista ilmoittivat Ahlström, Cramo, Kone, Konecranes, Neste Oil ja Nokian Renkaat.
Osinkojen suhteen kaikki on siis hyvin. On todennäköistä, että tästä eteenpäin muut tekijät alkavat ainakin lyhyellä aikavälillä painaa vaakakupissa enemmän kuin osingot ja osinkotuotto. Yksi tällainen tekijä ovat tulosennusteet.
Kun sijoittajien mieliala paranee, tyypillistä on, että ”uskalletaan” katsoa taas eteenpäin. Tulosennusteiden ja tuloksentekokyvyn merkitys kasvaa. Palaan tähän aiheeseen maaliskuussa.
***
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin kumppaniblogissa 24.2.2012.
Eurokuri suosii osakkeita
Tom Liljeström, toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - helmikuu 20, 2012Miten Euroopan talouden säästötavoitteet vaikuttavat sijoituksiin? Riippuu, miten kukin maa reagoi. Uskon maiden jakautuvan kolmeen kastiin: 1) Yrittäjyyden kulttuurin maat, 2) Poliittisen populismin maat ja 3) Sopeuttavat maat.
Euroopan talous joutuu kovaan säästökuriin. Miten maat reagoivat ja miten säästötavoitteet vaikuttavat sijoituksiin?
Miten Euroopan talouden säästötavoitteet vaikuttavat sijoituksiin? Riippuu, miten kukin maa reagoi. Uskon maiden jakautuvan kolmeen kastiin:
1) Yrittäjyyden kulttuurin maat
Näissä uudistuva elinkeinotoiminta luo kasvua, joka tasapainottaa vajeen. Taitaa jäädä useimmalta eurooppalaiselta maalta haaveeksi, vaikka toteutuukin yritys- ja yksilötasolla.
2) Poliittisen populismin maat
Säästöjä ei saada tehtyä tai niitä ajetaan muiden laskuun. Etuuksia ylläpidetään enemmän kuin taloudellinen liikkumavara antaisi myöten. Liukuminen kohti omaa heikkoa valuuttaa on alkanut. Heikentyneen oman valuutan aiheuttama inflaatio näivettää kotimaista ostovoimaa. Ei ole selkeitä vientituotteita, jotka nostaisivat taloutta. Unkarin forintin liuku, Kreikan ja Portugalin tilanne sopivat tähän kastiin.
3) Sopeuttavat maat
Valtion menot sopeutetaan tuloihin. Edessä on säästökuuri, josta tervehtyminen alkaa. Näiden maiden yhtenäinen linja luo pohjaa tiukemmalle talousliitolle. Vastavuoroisesti Euroopan keskuspankki sitoutuu rahoittamaan näiden maiden pankkeja. Pienten maiden kannattaa olla mukana taatakseen mukanaolonsa Euroopan markkinoilla. Tähän ryhmään sopivat euroon pyrkivät Latvia ja Liettua sekä Suomi, Belgia, Itävalta ja Luxemburg. Suurten maiden kannattaa olla mukana, koska ne saavat suuremman poliittisen vallan kuin olemalla talousliiton ulkopuolella. Suurten maiden joukkoon kuuluvat Saksa, Ranska ja Hollanti. Haasteista huolimatta uskon myös Italian ja Espanjan kuuluvan tähän joukkoon.
Mitä johtopäätöksiä tästä voi tehdä sijoitusten kannalta?
Uskon, että hyötyjät löytyvät osakepuolelta. Parhaassa asemassa ovat keskikokoiset vientiyhtiöt, joiden strategiana on laajentuminen Euroopan markkinoille. Vaikka Euroopan kansantuote lähivuosina laskisi, niin laajentuminen tuo lisää myyntiä. Riskit kasvavat valtioiden obligaatioissa. Syynä on se, että poliittinen tahto pysyä osana tiukkaa unionia on sijoittajien etua tärkeämpää. Elleivät muut tasapainottamistoimet riitä, poliitikot leikkaavat sen verran obligaatiosijoittajilta, että velka saadaan siedettävälle tasolle. Sijoittajan on syytä arvioida uudelleen ajatus obligaatioiden turvallisuudesta!
***
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin Kumppaniblogissa 17.2.2012.
ETF:iä salkkuun?
Eero Saloranta, johtaja, arvopaperivälitys, Tapiola Pankki Oy - helmikuu 15, 2012Salkkuni suorat sijoituskohteet koostuvat pääasiallisesti suomalaisten suurten yhtiöiden osakkeista, yritysten joukkovelkakirjalainoista ja käteispositiosta. Olen systemaattisesti pyrkinyt minimoimaan sijoitustoimintaani liittyvät kustannukset. Koska olen seurannut osakemarkkinoita parinkymmenen vuoden ajan, pidän luonnollisena tehdä yhtiökohtaiset valinnat itse analyyseja vertaillen ja omaa harkintakykyäni käyttäen.
Kun salkkuun lisää kansainvälisiä osake-ETF:iä, voi pienentää kustannustehokkaasti osakesijoitusten riskiä. Mikä parasta, lisähajautuksesta huolimatta ei tarvitse luopua osakesijoituksiin liittyvästä korkeammasta tuotto-odotuksesta.
Salkkuni suorat sijoituskohteet koostuvat pääasiallisesti suomalaisten suurten yhtiöiden osakkeista, yritysten joukkovelkakirjalainoista ja käteispositiosta. Olen systemaattisesti pyrkinyt minimoimaan sijoitustoimintaani liittyvät kustannukset. Koska olen seurannut osakemarkkinoita parinkymmenen vuoden ajan, pidän luonnollisena tehdä yhtiökohtaiset valinnat itse analyyseja vertaillen ja omaa harkintakykyäni käyttäen.
Välillä onnistun valinnassani ja ajoituksessani paremmin ja välillä taas heikommin, mutta päätös sijoituskohteesta on aina minulla itselläni. Minkä tahansa yhtiön osakkeiden ostaminen kansainvälisistä kauppapaikoista tänä päivänä onnistuu helposti, mutta ainakin minut ajankohtaisen ja yhtiökohtaisen tiedon puute on saanut pysymään suorissa sijoituskohteissa kotimaan kamaralla.
Vaikkei yhtä oikeaa lähestysmistapaa sijoittamiseen olekaan, pörssinoteeratut rahastot, eli ETF:t, ovat hyvä tuttavuus, jos miettii keinoja, joilla pienentää kustannustehokkaasti osakesijoitusten riskiä.
Kapealle alueelle keskittymisessä on riskinsä
Keskittyminen maantieteellisesti kapealle alueelle Helsingin pörssiin ja suuriin yhtiöihin on kieltämättä strategian yksi riskitekijöistä. Viime vuosi osoitti sen jälleen kerran konkreettisesti, kun Helsingin portfolioindeksi laski rapeat 30 prosenttia. Lisäksi kunnon hajautusta on vaikea saavuttaa ja muutamat toimialat, kuten öljy ja kaasu, terveydenhuolto sekä elintarvikkeet ovat heikosti edustettuina. Myös maantieteellisen peittoon, esimerkiksi Yhdysvaltain markkinoille, on vaikea saada kunnon hajautusta.
Miksi ETF?
Pyrkimys oikea-aikaisuuteen markkinoilla, taktinen allokaatio eli erityisesti osakkeiden yli- ja alipainottaminen eri suhdannevaiheissa, on saanut minut joitain vuosia sitten kiinnostumaan aivan erityisesti pörssinoteeratuista rahastoista, siis ETF:stä. Kun salkkuun lisää kansainvälisiä osake-ETF:iä, voi pienentää kustannustehokkaasti osakesijoitusten riskiä. Mikä parasta, lisähajautuksesta huolimatta ei tarvitse luopua osakesijoituksiin liittyvästä korkeammasta tuotto-odotuksesta. Joukkovelkakirjoihin sijoittavat ETF:t taas tasoittavat suhdannevaihteluista johtuvia muutoksia salkussa. Myös vaihtoehtoiset sijoituskohteet, kuten hyödykkeet, on mahdollista tavoittaa ETF:ien avulla.
Kirjoitin strategian ja taktiikan merkityksestä aiemmin bloggauksessani Pelisuunnitelma myrskynsilmässä. En usko, että on yhtä ainoaa oikeaa lähestymistapaa markkinoilla. Riskiprofiilit vaihtelevat, yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle. Sama pätee myös tuotteisiin ja aivan erityisesti myös valittavaan palvelumuotoon.
P.S. Avasimme 13.2. verkkopalvelussamme omatoimiselle sijoittajalle mahdollisuuden sijoittaa ja käydä kauppaa kansainvälisillä pörssinoteeratuilla rahastoilla.
Lisävelka ei ratkaise velkaongelmaa
Tom Liljeström, toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - helmikuu 6, 2012Vuoden lopulla Euroopan keskuspankin uusi pääjohtaja Mario Draghi tarjosi pankeille mahdollisuuden ottaa pohjattoman paljon lainaa kolmeksi vuodeksi yhden prosentin korolla. Pankit tarttuivat tarjoukseen ja ottivat joulukuussa lainaa noin 500 miljardia. Financial Timesin kyselyn mukaan pankit aikovat ottaa lainaa vielä paljon enemmän, ehkä kaksin- tai kolmikertaisesti lisää. Ratkaisu on siis löytynyt, ja Euroopassa kaikki hyvin?
Viime vuoden hittituote oli eurooppalainen huippukokous. Eri kokoonpanoilla niitä järjestettiin kymmeniä. Teemana oli lähes aina eurokriisi. Poliitikot pitivät parhaana ratkaisuna rahoituksen turvaamista velkaisimmille valtioille. Sijoittajat eivät tähän uskoneet, vaan hinnoittelivat markkinoilla ratkaisuja, jotka lähtivät velkaisimpien maiden velkakirjojen uudelleenjärjestämisestä.
- “Jos yli kolmasosa liikevaihdosta tulee tuotteista tai palveluista, joita yrityksellä ei ollut viisi vuotta sitten, alan uskoa, että yritys on syövien eikä syötäväksi tulevien joukossa!”
Lehdistö piti esillä ratkaisuja, joissa euroalue hajoaa reunoiltaan tai ydinalue irrottautuu. Lisää painetta ratkaisun löytämiselle toivat suurten mannereurooppalaisten pankkien sijoitukset ongelmamaiden obligaatioihin.
Vuoden lopulla Euroopan keskuspankin uusi pääjohtaja Mario Draghi tarjosi pankeille mahdollisuuden ottaa pohjattoman paljon lainaa kolmeksi vuodeksi yhden prosentin korolla. Pankit tarttuivat tarjoukseen ja ottivat joulukuussa lainaa noin 500 miljardia. Financial Timesin kyselyn mukaan pankit aikovat ottaa lainaa vielä paljon enemmän, ehkä kaksin- tai kolmikertaisesti lisää. Ratkaisu on siis löytynyt, ja Euroopassa kaikki hyvin?
Euro ei ole ongelma. Ongelma on, että valtiot elävät yli varojensa.
Ratkaisuksi kutsutulla EKP:n päätöksellä ostettiin lisäaikaa. Toive on, että talous kasvaisi niin paljon, että velkojen takaisinmaksukyky kohenisi selvästi. Aika näyttää, toteutuuko toive. Varsinainen haaste ei ole velkojen uudelleen rahoittaminen. Varsinainen haaste on se, että suurin osa länsivaltioista elää yli varojensa.
Uusia ratkaisuja ei tarvita, koska vanhat ovat jo olemassa. Euroon liittymisedellytykset korkeintaan 60 prosentin valtionvelasta ja kolmen prosentin budjettialijäämästä suhteessa kansantuotteeseen ovat ihan hyviä. Kuten lääkkeet yleensä, tämäkin toimii vain, jos sitä käytetään. Poliittista uskottavuutta ei kasvata se, että Saksa ja Ranska olivat ensimmäisinä lipeämässä ehdoista. EKP:n antama lisäaika on käytettävä budjettien tasapainottamiseen, jotta tasapaino palautuu.
Syöjä vai syötäväksi tuleva
Murrosvaiheessa uusia kasvun moottoreita ei ole näkyvissä. Tilanne kutkuttaa sijoittajan mielikuvitusta. Moni menestyvä yritys on perustettu vaikeina aikoina. Vakiintuneet yritykset keskittyvät kulujen karsintaan, ja hyökkäyskenttään jää aukkoja uusien pelureiden otettaviksi. Kasvavat alat, kuten terveydenhuolto, ovat mielenkiintoisia. Näissä kuitenkin valtioiden tuki- tai säädöstoimenpiteiden muuttaminen voi tuoda sijoittajille vaikeasti hallittavia yllätyksiä.
Kasvuhakuisen sijoitussalkun mittariksi otan kohdeyritysten uusiutumisindeksin. Jos yli kolmasosa liikevaihdosta tulee tuotteista tai palveluista, joita yrityksellä ei ollut viisi vuotta sitten, alan uskoa, että yritys on syövien eikä syötäväksi tulevien joukossa!
***
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin Kumppaniblogissa perjantaina 3.2.2012.
Kuplan kasvualustaa metsästämässä: TOP10-lista
Timo Vesala, ekonomisti, Tapiola Varainhoito Oy - helmikuu 1, 2012En syntynyt kultalusikka suussa, mutta syntymälahjaksi olisin sellaisen voinut saada. Vuoden 1975 maaliskuussa kahden unssin jälkiruokalusikan arvo olisi ollut noin 350 dollaria. Tällainen kallis kastelahja olisikin saattanut olla satumainen onni, jos siitä pitäen edes muutama sijoituspäätös olisi mennyt nappiin…
En syntynyt kultalusikka suussa, mutta syntymälahjaksi olisin sellaisen voinut saada. Vuoden 1975 maaliskuussa kahden unssin jälkiruokalusikan arvo olisi ollut noin 350 dollaria. Tällainen kallis kastelahja olisikin saattanut olla satumainen onni, jos siitä pitäen edes muutama sijoituspäätös olisi mennyt nappiin:
- 1980-luvun alkuun mennessä lusikan arvo olisi kohonnut 1650 dollariin. Tässä vaiheessaviisaana talousmiehenä isäni olisi kotiuttanut voitot ja sijoittanut rahat Japanin osakemarkkinoille.
- Vuoden 1989 lopulla hän olisi todennut, että yli 2600 prosentin kumulatiivinen tuotto riittää ja laittanut 9500 dollarin pääoman pankkitilille odottamaan pojan kasvamista täysi-ikäiseksi.
- Huimapäisenä nuorukaisena olisin vuoden 1993 maaliskuussa sijoittanut 10 000 dollariin nousseen pääoman Nokian osakkeeseen (olisin jopa harkinnut ”vivuttamista” valtion takaamalla opintolainalla, mutta ei nyt mennä siihen…).
- Kahdeksan vuotta myöhemmin olisin myynyt koko potin (tietysti kaikkien aikojen piikissä) ja tienannut reilut 1,8 miljoonaa dollaria. Noihin aikoihin se olisi ollut euroissa kutakuinkin 2,1 miljoonaa. Ei hassumpaa.
En jossittele siksi, että haluaisin kuvitella erilaisia maailmantiloja, joissa minun ei tarvitsisi kirjoittaa blogeja, vaan siksi, että tarinaani sisältyy tärkeitä havaintoja:
PS. Ehkä se kultalusikkakin on edelleen varteenotettava vaihtoehto...
a) varallisuuskuplia esiintyy,
b) ne eivät edes ole kovin harvinaisia ja
c) jos onnistuu asettumaan vaikkapa vain yhden sellaisen nosteeseen (ja tietysti hyppäämään ajoissa ulos!), voi kummasti parantaa sijoitussalkkunsa tuottoa.
”Teoria”: Kuplapotentiaali olisi korkeimmillaan maissa, joissa vaihtotaseen ylijäämän ja julkisen talouden alijäämän erotus on suurimmillaan.
Mikään ei estä miettimästä, minne tulevaisuuden hintakuplat mahdollisesti syntyvät. On se nyt ainakin lottoamista järkevämpää, vaikkei sen varaan kannata pitkän tähtäyksen säästötavoitteita laskea. Ja uusia kupliahan tulee – sen verran tulipunaisina setelipainokoneet tällä hetkellä hehkuvat.
Minne katse ja miksi? Viimeisen 20 vuoden aikana varallisuuskuplat ovat olleet voimakkaimpia maissa, joiden vaihtotaseet ovat olleet alijäämäisiä eli ollaan oltu ulkomaisen rahoituksen varassa. Ulkoisten pääomien virta on saanut sekä yksityistaloudet että julkisen sektorin velkaantumaan samanaikaisesti, millä on suuri vaikutus kasvuun ja omaisuusarvoihin.
Valtioiden velkakriisin vuoksi ylijäämämaat eivät enää uskalla yhtä kritiikittömästi rahoittaa ulkomaan törsäilijöitä. Nyt kun talouden ulkoisille alijäämille ei enää löydy rahoittajia, on niiden pakko hävitä. Ja jos alijäämät häviävät, niin on käytävä myös ylijäämille. Vaihtotaseen ylijäämän supistuminen merkitsee pääoman palaamista kotipesään. Yksityistalouksille on tarjolla sitä enemmän resursseja, mitä vähemmän näistä pääomista kuluu kotimaan julkisen sektorin rahoittamiseen.
Miltä TOP10-lista näyttää? Oheinen Top 10-lista on aika eksoottinen. Meitä lähempänä olevista markkinoista Sveitsi, Ruotsi, Hollanti ja Saksa näyttävät – Norjan lisäksi – myös otollisilta kuplien kasvualustoilta.
Tuloskaudelta ei ihmeitä odoteta
Kim Gorschelnik, pääanalyytikko, Tapiola Pankki Oy - tammikuu 30, 2012Blogia kirjoittaessani tuloskausi Suomessa on alkamassa. Nyt raportoitavat vuoden 2011 viimeisen neljänneksen luvut kertovat, miten eurokriisi vaikutti tai jätti vaikuttamatta yritysten liikevaihtoihin ja tuloksiin. Samalla kuullaan, miten loppuvuosi ja näkymät kuluvalle vuodelle vaikuttavat osinkoehdotuksiin. Analyytikkojen ennusteet suomalaisyhtiöiden viimeisen neljänneksen tuloksista ovat laskeneet selvästi. Kohta nähdään ovatko ne laskeneet riittävästi? Yllättävätkö yhtiöt positiivisesti vai negatiivisesti suhteessa odotuksiin?
Suomessa tulosvaroitusten lukumäärä vähentyi vuoden viimeisellä neljänneksellä alkusyksyyn verrattuna. Tulosvaroitusten määrän lasku lienee merkki siitä, että tulosten heikentymisen tahti ei ole ollut niin voimakasta kuin vielä alkusyksystä pelättiin. Toivotaan näin.
Blogia kirjoittaessani tuloskausi Suomessa on alkamassa. Nyt raportoitavat vuoden 2011 viimeisen neljänneksen luvut kertovat, miten eurokriisi vaikutti tai jätti vaikuttamatta yritysten liikevaihtoihin ja tuloksiin. Samalla kuullaan, miten loppuvuosi ja näkymät kuluvalle vuodelle vaikuttavat osinkoehdotuksiin.
Analyytikkojen ennusteet suomalaisyhtiöiden viimeisen neljänneksen tuloksista ovat laskeneet selvästi. Kohta nähdään ovatko ne laskeneet riittävästi? Yllättävätkö yhtiöt positiivisesti vai negatiivisesti suhteessa odotuksiin?
Esimakua USA:sta
Esimakua tulosarvioihin voi hakea USA:sta, jossa tuloskausi on jo lähtenyt kunnolla käyntiin. Alustavan arvion ja laskelmiemme mukaan näyttää siltä, että aikaisempiin neljänneksiin verrattuna vauhti on hiipumassa. Oletettavasti euroalueen heikkous ja vahvistunut dollari alkavat näkyä jenkkiyhtiöiden tuloksissa. Yhtiöiden ohjeistukset ovat olleet toistaiseksi hieman odotuksia heikompia. S&P 500 -indeksin yhtiöiden kuluvan vuoden ennusteet ovat olleet laskussa koko syksyn.
Mitä tulosvaroitusten määrän lasku merkitsee?
Suomessa tulosvaroitusten lukumäärä vähentyi vuoden viimeisellä neljänneksellä alkusyksyyn verrattuna. Tulosvaroitusten määrän lasku lienee merkki siitä, että tulosten heikentymisen tahti ei ole ollut niin voimakasta kuin vielä alkusyksystä pelättiin. Toivotaan näin.
Kuluvan vuoden näkymien osalta yhtiöiden ohjeistukset tulevat todennäköisesti olemaan varsin väljiä. Epävarmuutta on ilmassa ja yritykset tietysti välttävät tilannetta, jossa arvioita jouduttaisiin nopeasti muuttamaan huonompaan suuntaan.
Miten kurssit kehittyvät?
Yritysten tulosnäkymät eivät taida selittää kurssiliikkeitä. Osakkeiden nousun taustalta löytyy sijoittajien riskinottohalukkuuden parantuminen. Tämän voi havaita monella tavalla. Kurssiheilunta (volatiliteetti) laskee, yritysten velkakirjojen riskilisät laskevat, korkean riskin osakkeet nousevat voimakkaimmin. Tämän kehityksen taustalta löytyvät varmasti merkittävimpänä tekijänä EKP:n likviditeettioperaatio joulukuulta ja seuraavan odottelu.
Arviomme mukaan kurssien nousuun ei vielä tarvita ennusteiden nousua. Riittää, että riskilisä laskee eli riskinottohalukkuus nousee. Laskelmiemme mukaan HEX 25 -yhtiöiden osakeriskipreemio on yli 7 prosenttia. Edellisen finanssikriisin pohjilla, alkuvuonna 2009, oltiin toki vieläkin korkeammissa lukemissa. Olennaista kuitenkin on, että laskunvaraa löytyy tälläkin kertaa. Riskinottohalukkuuden ylläpitämistä auttavat yhtiötasolta tulevat uutiset. Tällä kertaa ”kohtuulliset” tulosraportit riittävät. Positiivista yllätystä ja sitä seuraavaa ennusteiden nousua ei siis mielestäni vielä tarvita.
***
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin Kumppaniblogissa 27.1.2012.
Luotan yritykseen enemmän kuin valtioon
Tom Liljeström, toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - tammikuu 23, 2012Tänä vuonna Euroopan valtioiden säästötoimet alkavat tuntua todenteolla. Poliittiset perinteet vaikuttavat siihen, kärsiikö sijoittaja vai veronmaksaja. Uskon, että alijäämävaltiot voidaan tämän perusteella jakaa vastuullisiin kärvistelijöihin, pintakoreisiin puhujiin ja luikerteleviin järjestelijöihin.
"Valtio voi muuttaa pelisääntöjä kesken sijoitusajan, yritys ei."
Tänä vuonna Euroopan valtioiden säästötoimet alkavat tuntua todenteolla. Poliittiset perinteet vaikuttavat siihen, kärsiikö sijoittaja vai veronmaksaja. Uskon, että alijäämävaltiot voidaan tämän perusteella jakaa vastuullisiin kärvistelijöihin, pintakoreisiin puhujiin ja luikerteleviin järjestelijöihin.
Vastuulliset kärvistelijät: Laskisin ainakin Baltian maat, Suomen, Hollannin ja Saksan. Velan maksaminen on kunnia-asia, josta ei hevillä livetä.
Pintakoreat puhujat: Näihin kuuluvat ilman muuta Englanti, mahdollisesti myös Yhdysvallat. Velat maksetaan painamalla tasaisen hallitusti rahaa. Sijoittaja saa nimellisesti omansa takaisin, mutta riskinä on valuutan arvon lasku.
Luikertelevat järjestelijät: Ne euromaat, joissa heikko poliittinen johto yhdistyy vaatimattomiin talouden kasvulukuihin
Valtiot muuttavat pelisääntöjä niin, että sijoittaja saa uusia huonoehtoisia velkakirjoja käteisen sijasta. Tässä kärsivät selvästi myös näissä maissa toimivat pankit. Aika näyttää, miten laajaksi viimeinen joukko muodostuu.
Ulkomaailmalle halutaan näyttää eurooppalaista poliittista tahtoa ja keskinäistä sitoutumista. Tämän seurauksena myös vastuullisesti asiansa hoitavat valtiot joutuvat kantamaan osansa yhteisvastuusta.
Mitä vaikutuksia sijoitussalkulle?
Suurin ero valtion obligaation ja yrityksen joukkovelkakirjan välillä on, että valtio voi muuttaa pelisääntöjä kesken sijoitusajan, yritys ei. Ostan mieluummin ennakoitavan yrityksen kuin ennakoimattoman valtion velkakirjan.
Kuinka osakkeet pärjäävät vuonna, jolloin valtioiden säästöt kurittavat kuluttajien lompakkoa? Eivät välttämättä niin huonosti kuin synkän uutisvirran perusteella voisi kuvitella. On luontevaa, että niiden yritysten hinnat laskevat, jotka joutuvat yllättämään tulosvaroituksilla.
Kokonaisuutena osakkeet eivät mielestäni ole kalliita, joskaan eivät poskettoman halpojakaan. Kaksi mittavaa syytä puoltaa mielestäni osakkeiden ostoa:
1) Yllä oleva obligaatiopohdinta kuvaa, miten perinteinen turvasatama on ainakin osittain murenemassa.
2) Toisena ja tärkeämpänä koen sen, että uuden kasvun luonti tapahtuu yrityksissä, valtiot luovat vain toimintaedellytykset. Ne yritykset, joilla on hyvä näkymä tuleviin tarpeisiin ja rohkeutta toteuttaa suunnitelmiaan, kun moni kilpailija jarruttaa, voivat palkita sijoittajan mukavalla tuotolla!
***
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin kumppaniblogissa 20.1.2012.
Pikaohjeet sijoituspalvelun ostajalle, osa 1: tiukat tilanteet
Ilkka Tuominen, myyntijohtaja, Tapiola Private - tammikuu 18, 2012Tiukkojen tilanteiden pikaohjeet sijoituspalvelun ostajalle: Jos ensimmäinen tapaaminen alkaa tuote-esittelyllä, keksi tekosyy poistua nopeasti. Jos myyjä puhuu 70 % ajasta, on hän kiinnostunut enemmän itsestään kuin sinusta…
Etsi pakoreitti valmiiksi, jos myyjä puhuu itsestään 70 % ajasta tai aloittaa tapaamisen tuote-esittelyllä.
- Jos ensimmäinen tapaaminen alkaa tuote-esittelyllä, keksi tekosyy poistua nopeasti.
- Jos myyjä puhuu 70 % ajasta, on hän kiinnostunut enemmän itsestään kuin sinusta.
- Jos et kolmannellakaan kerralla ymmärrä uuden sijoitustuotteen logiikkaa, vika ei ole sinussa.
- Jos myyjä lupaa sijoituksen tuotto-odotukseksi kaksinumeroisen vuosituoton, olet löytänyt joko neron tai huijarin.
- ”Rahaston palkkiot on jo peritty rahaston arvosta” ei ole vastaus kysymykseen: ”Mitkä ovat sijoituksen kokonaiskustannukset?”
- Jos myyjä puhuu omasta markkinanäkemyksestään, kysy vielä lopuksi, mikä on hänen talonsa virallinen näkemys.
- Jos myyjä kertoo miten hän itse sijoittaisi, kysy miten se sinuun liittyy.
Jos myyjä toimii juuri päinvastoin kuin yllä: Nauti tilanteesta. Olet hyvissä käsissä!
PS. To be continued! Aiempia juttuja sijoitusmyynnistä voit lukea täältä.
Ulkomaalaiset myyvät edelleen Suomi-osakkeita
Kim Gorschelnik, pääanalyytikko, Tapiola Pankki Oy - tammikuu 13, 2012Tammikuun alussa julkistettiin suomalaisyhtiöiden ulkomaalaisomistukset joulukuun osalta. ”Tilastoharhasta” (Geosentricin osakeanti) johtuen ulkomaalaisomistuksen pudotus näytti dramaattiselta. Ihan näin voimakkaasta laskusta ei kuitenkaan ollut kyse, mutta laskusta kuitenkin.
"Edellisen kahden vuoden aikana ulkomaalaisomistus on kokonaisuudessaan noussut ainoastaan viitenä kuukautena ja laskenut 19 kuukautena."
Tammikuun alussa julkistettiin suomalaisyhtiöiden ulkomaalaisomistukset joulukuun osalta. ”Tilastoharhasta” (Geosentricin osakeanti) johtuen ulkomaalaisomistuksen pudotus näytti dramaattiselta. Ihan näin voimakkaasta laskusta ei kuitenkaan ollut kyse, mutta laskusta kuitenkin.
Ulkomaalaisomistuksen muutokset ovat mielenkiintoista luettavaa. Ulkomaalaisten sijoittajien liikkeistä voi tehdä erilaisia päätelmiä ja arvioita heidän ajatuksenjuoksustaan. Alla muutamia havaintoja.
1) Kokonaiskuvan muodostamisessa ulkomaalaisomistuksen muutos Helsingin pörssissä ja pidemmän aikavälin trendit ovat keskeisiä. Edellisen kahden vuoden aikana ulkomaalaisomistus on kokonaisuudessaan noussut ainoastaan viitenä kuukautena ja laskenut 19 kuukautena. Tästä voinee päätellä ainakin sen, että ulkomaalaisten kiinnostus suomalaisosakkeisiin ei ole palautunut finanssikriisin (2008-2009) jälkeen. Loppuvuonna 2009 nähtiin merkkejä kiinnostuksen kasvusta, mutta tämä jäi lyhytaikaiseksi.
2) Yhtiötasolla ulkomaalaisomistus nousee tai laskee usein samantyyppisissä yhtiöissä samanaikaisesti. Nämä yhtiöt voivat olla saman toimialan yhtiöitä tai niillä on jokin muu yhteinen teema. Näiden teemojen perässä ulkomaalaiset sitten päätyvät myös suomalaisosakkeita myymään tai ostamaan. Vuonna 2011 ulkomaalaisomistus pääasiassa laski, joten teemat löytyvät myyntipuolelta. Jo keväästä alkaen ulkomaalaisomistus laski mm. syklisissä eli suhdanneherkissä yhtiöissä. Ajoittain ostokiinnostusta löytyi niihin suomalaisyhtiöihin, jotka toimivat Venäjällä ja suhdannevaihteluita paremmin kestävistä defensiivisemmistä yhtiöistä. Edelleen joulukuussa varovaisuus oli vallitseva teema.
3) Joissakin tapauksissa yhtiöissä löytyy pidempiä (3 kk tai yli) osto- tai myyntiputkia. Tällä hetkellä voimassa olevista putkista mainittakoon ulkomaalaisomistuksen nousut Huhtamäessä ja Elisassa. Vastaavasti ulkomaalaisomistus on laskenut pitkään mm. Cargotecissa, Konecranessa, Nokiassa ja Rautaruukissa. Konecranesin ulkomaalaisomistus on muuten laskenut 16 kuukautta putkeen!
Ulkomaalaissijoittajien paluu Suomen osakemarkkinoille olisi todennäköisesti positiivista kurssikehityksen kannalta. Toki kurssit voivat nousta myös silloin, kun ulkomaalaisomistus laskee. Näin kävi alkuvuonna 2009. Tuolloin talven ja kevään aikana ulkomaalaiset myivät urakalla Suomi-osakkeita. Ostopuolella olivat tuolloin kotitaloudet. Ajoitus meni suomalaisten osalta nappiin.
Toistuuko sama ilmiö myös tällä kertaa? Ainakin kehitys näyttää samantyyppiseltä. Kurssitasot ovat monissa osakkeissa lähellä edellisen kriisin pohjatasoja ja myyntipuolella ovat olleet jälleen ulkomaalaiset. Eurooppalaisten ja suomalaisten osakkeiden hyljeksinnässä voi käydä vielä niinkin, että arvostuserot amerikkalaisten ja eurooppalaisten osakkeiden välillä venähtävät ”liian suureksi”. Samanaikainen euron heikentyminen lisää jenkkisijoittajan ostovoimaa eurooppalaisten osakkeiden suhteen.
***
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Arvopaperin kumppaniblogissa perjantaina 13.1.2012.