Artikkelit avainsanalla ‘talous’
Suosi matalariskisiä osakkeita
Kim Gorschelnik, pääanalyytikko, Tapiola Pankki Oy - syyskuu 7, 2011Suomalaisyhtiöiden ennusteissa ja arvostuksessa huomio kääntyi kesällä nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseen. Huhti-kesäkuun osavuosituloksissa ei vielä ollut nähtävillä yritysten kysyntätekijöiden laajaa heikentymistä. Selvää kuitenkin on, että heikompaan suuntaan mennään. Mitä tilanne tarkoittaa suomalaisyhtiöiden näkökulmasta? Millaista sijoitustrategiaa kannattaa miettiä?
Suomalaisyhtiöiden ennusteissa ja arvostuksessa huomio kääntyi kesällä nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseen. Huhti-kesäkuun osavuosituloksissa ei vielä ollut nähtävillä yritysten kysyntätekijöiden laajaa heikentymistä. Selvää kuitenkin on, että heikompaan suuntaan mennään, kuten kirjoitin toissapäivänä Sijoitustalouden Markkinanäkemyksessä.
Näkymien heikentymisestä kertoo se, että analyytikoiden laatimat tulosennusteet ovat olleet laskussa koko vuoden. Lasku jyrkentyi Suomessa Nokian tulosvaroituksen myötä toukokuun lopussa ja on jatkunut sen jälkeen. On varsin todennäköistä, että tulosennusteet kokonaisuudessaan laskevat vielä loppuvuoden aikana. Voimme verrata tilannetta finanssikriisiin vuosien 2008-2009 aikana. Tuolloin tulosennusteet laskivat ajallisesti noin vuoden kesästä 2008 kesään 2009. Kahdentoista kuukauden eteenpäin rullaava tulosennuste puolittui tuona aikana. Nyt ennusteiden laskua on meillä jatkunut voimakkaana ”vasta” muutaman kuukauden.
Ovatko suomalaisyhtiöiden osakkeet nyt halpoja vai kalliita? Arviointia vaikeuttaa ensinnäkin edellä kuvattu ennusteiden laskutrendi. Vielä on mahdotonta sanoa, kuinka alas yritysten tulokset laskevat. Hankalaa on myös arvioida, miltä toipuminen laskun jälkeen näyttää. Vaikuttaa kuitenkin ilmeiseltä, että läntisten teollisuusmaiden kasvu jää tulevaisuudessa varsin matalaksi ja heijastuu yritysten tuloksiin.
Tämä jälkimmäinen asia voi olla ratkaisevampaa osakkeiden arvostusta mietittäessä. Arvioni mukaan voimakkaampi ennusteiden lasku (=taantuma), eli ”lähtötaso” matalaan kasvuun, ei ole vielä osakkeiden hinnoissa.
Millainen sijoitusstrategia soveltuu osakesijoittajalla tällaisessa tilanteessa? Arvopaperivälityksen johtajan Eero Saloranta tiivisti kesäkuun blogikirjoituksessaan ajatuksia omatoimisijoittajalle. Nämä ohjenuorat ovat edelleen ajankohtaisia.
Kun sumussa on turha katsella kauas, sijoittajat katsovat lähelle. Matalariskiset sijoituskohteet korostuvat.
Tässä vielä muutamia ajatuksiani sijoittajien ja markkinoiden käyttäytymisestä nykyisessä tilanteessa:
1) Kun epävarmuus kasvaa, sijoittajien katse lähestyy varpaita. Kun sumussa ei näe kauas, katsotaan lähelle. Pääomaluokkien välillä tämä tarkoittaa matalariskisiä sijoituskohteita.
2) Osakemarkkinoiden sisällä haetaan toimialoja, joiden tulokset eivät ole niin herkkiä talouskasvun muutoksille (defensiiviset sektorit).
3) Yhtiötasolla painotetaan vastaavasti vakaita tuloksentekijöitä (vahva kassavirta) ja yhtiöitä, joiden rahoitusasema on vakaa.
4) Tulevaisuuden odotuksista ei olla valmiita maksamaan yhtä paljon kuin hyvässä markkinatilanteessa. Matalien arvostuskertoimien yhtiöitä suositaan, erityisesti jos liiketoiminta on vakaata.
5) Ennusteriskistä johtuen tuloskertoimien (mm. P/E-kerroin) painoarvo pienenee hetkellisesti. Sen sijaan osinkotuoton ja P/B-kertoimen (yhtiön markkina-arvo suhteessa oman pääoman kirja-arvoon) merkitys korostuu. Osinko on kassavirtaa sijoittajille ja siten ”konkreettisin” arvostusmittari. P/B-kertoimessa puolestaan lyhyen aikavälin ennusteriskin merkitys on vähäisempi. Olennaista on oman pääoman tuotto pitkällä aikavälillä yli syklien.
Hyvän talouskasvun antamaa myötätuulta pörsseille ei läntisistä teollisuusmaista ole enää saatavilla. Tarvitaan luovimistaitoa (ajoitus) ja sektori/yhtiökohtaista poimintaa. Nyt se tarkoittaa vakaita defensiivisiä yhtiöitä.
Tietoa markkinahäiriöistä eli talouden säätiedottajan ikävä velvollisuus
Administraattori - huhtikuu 12, 2011Kevät tulee ja samalla ihmisten keväinen toiveikkuus. Varainhoidon ja asiakasviestinnän kannalta sama usko uuteen alkuun näyttäytyy siten, että haluaa myös pitää kiinni toiveikkuudesta: tulee arvioineeksi äkilliset markkinahäiriöt ehkä turhankin vähättelevästi. Ei halua olla se, joka kertoo ikävistä ilmanliikkeistä, ellei ole aivan pakko. Elämä ei vain valitettavasti ole ikuista auringonpaistetta, ja jonkun on kannettava ikävät uutiset perille.
Kevät tulee, uusi alku! Samaa aurinkoista sanomaa asiakasviestintäkin mielellään välittäisi asiakkaille...
Vallalla on keväinen usko uuteen alkuun. Kun kevät paistaa aamutuimaan ikkunasta, ihmisillä on iloa rinnassa ja toiveikkuutta tulevaan. Katuja putsataan ja terassilla voi jo nauttia maitokahvin, kunhan on ripeä.
Varainhoidon ja asiakasviestinnän kannalta sama usko uuteen alkuun näyttäytyy siten, että haluaa myös pitää kiinni toiveikkuudesta: tulee arvioineeksi äkilliset markkinahäiriöt ehkä turhankin vähättelevästi. Ei halua olla se, joka kertoo ikävistä ilmanliikkeistä, ellei ole aivan pakko.
Elämä ei vain valitettavasti ole ikuista auringonpaistetta. Ainakin viidettä vuotta olemme sydän kylmänä jännittäneet, mitä tulee seuraavaksi. Vuodet 2007 ja 2008 menivät varsin niissä merkeissä kuin kukin muistaa. Vuonna 2009 taas jännitettiin, tuleeko se ”tuplavee” sieltä, ja kyllä se varmaan tulee ja onkohan nyt oikea aika tehdä mitään. Vuonna 2010 euroalueen valtioiden tila alkoi selvitä – ja nyt tilanteen vakavuuteen ottaa syystä kantaa moni arvostettu toimija. Varsinkin The Economist, jota myös vaalikeskustelun välineeksi on räätälöity, oli melko jyrkkä arvioissaan männä viikolla.
... vaan, mitäpä jos takatalvi iskee keväisen toiveikkuuden keskelle? Asiakasviestinnän tehtävä on kantaa perille uutiset markkinahäiriöistä, vaikka kuinka pahalta tuntuisi.
Näiden suorien taloudellisten kysymysten lisäksi äkillisiä markkinahäiriöitä voi luonnollisesti piillä vaikkapa Japanin humanitäärisessä katastrofissa. Tai ainakin lentoyhtiöiden odottamassa öljykriisissä, joka on luonnollisesti seurausta Pohjois-Afrikan epävakaudesta. Missä vaiheessa sitten tiedottaisi? Jos suuri osa omaisuudenhoitoa ostavista asiakkaista ostaa omaisuudenhoitoa, koska oma aika, mielenkiinto ja taidot eivät riitä, pitäisikö asiasta kertoa nyt vai olla kertomatta erikseen yksittäisestä tapahtumasta tekstiviestitse aamuyöllä?
Asiakasviestinnästa vastaavan velvollisuus on tuoda ikävät uutiset takatalvesta keskelle kevätauringon toiveikasta hehkua. Tietoa markkinahäiriöstä on syytä antaa – mutta milloin ja kenelle?
Pitääkö asiakas säikäyttää miettimään, onko rahat nyt vihdoin syytä panna patjan alle odottamaan, vai annetaanko Varainhoidon hoitaa oma roolinsa ja ylläpitää uskoa sijoittamiseen? Ehkäpä valitaan tuo jälkimmäinen vaihtoehto. Uskotaan siihen, että tarpeellinen tieto on saatavilla vaikkapa tältä sivustolta aamukatsausten muodossa. Lukee sieltä sitten kaikki ne, joille tieto (markkinan liikkeistä) ei lisää tuskaa vaan rauhaa.
Inkeri Skogster, kehittämispäällikkö, Tapiola Private
Japanin järistys vavisuttaa pääomamarkkinoita
Timo Vesala, ekonomisti, Tapiola Varainhoito Oy - maaliskuu 21, 2011Täältä suomalaisen peruskallion päältä katsottuna Japanin luonnonkatastrofin aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen mittasuhteita on mahdoton käsittää. Moni varmasti pitää toisarvoisena tai suorastaan mauttomana, kun välittömästi on alettu analysoida tapahtuman vaikutuksia maailmantalouteen ja sijoitusmarkkinoihin. Toisaalta nämä kysymykset kuuluvat markkinatoimijoiden tehtäviin eikä niiden esittämättä jättämisestäkään ole mitään hyötyä. Miten Japanin katastrofi vaikuttaa maailmantalouteen?
Täältä suomalaisen peruskallion päältä katsottuna Japanin luonnonkatastrofin aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen mittasuhteita on mahdoton käsittää. Moni varmasti pitää toisarvoisena tai suorastaan mauttomana, kun välittömästi on alettu analysoida tapahtuman vaikutuksia maailmantalouteen ja sijoitusmarkkinoihin. Toisaalta nämä kysymykset kuuluvat markkinatoimijoiden tehtäviin eikä niiden esittämättä jättämisestäkään ole mitään hyötyä. Ja kuten Tom Liljeström viime viikolla kirjoitti, talouden toimivuus on avain nopeaan jälleenrakennukseen.
Millaisia vaikutuksia Japanin katastrofilla sitten on talouteen? Maailmantalouden kasvun kannalta katastrofin välittömien vaikutusten uskotaan jäävän sangen vähäisiksi, korkeintaan muutaman prosentin kymmenyksen suuruisiksi. Japanihan ei ole kovinkaan merkittävä loppukysynnän lähde vaan suuri vientitalous, joka elää dynaamisempien aluiden kasvusta. Katastrofi sattui kuitenkin siinä mielessä hankalaan aikaan, että yleinen talousluottamus oli jo muutenkin koetuksella arabimaiden kuohunnan ja euromaiden velkaongelmien vuoksi. Jos lisääntyvä epävarmuus ja heikkenevä luottamus saavat yritykset lykkäämään investointejaan, kriisin epäsuorat vaikutukset voivat olla huomattavia.
Kiinnostavinta on kuitenkin se, miten edessä oleva jälleenrakennus heijastuu kansainvälisiin pääomavirtoihin. Japani on vuosikymmenet ollut vaihtotaseeltaan voimakkaasti ylijäämäinen talous. Vuonna 2010 noin12% kaikesta maailmantalouden uudesta rahoitusylijäämästä oli japanilaista pääomaa. Ensimmäisten karkeiden arvioiden mukaan jälleenrakentaminen nielee suuruusluokaltaan ehkäpä 100-200 miljardin dollarin pääomat. Se on paljon rahaa muttei kuitenkaan sietämättömän paljon Japanille. Vaadittava rahoitus vastaa suunnilleen yhden vuoden ylijäämiä.
Tästä pääsemmekin sujuvasti lempiaiheeseeni eli alijäämämaiden ongelmiin. Ajatellaanpa esimerkiksi USA:n valtiota. Kiinan ohella Japani on USA:n ylivoimaisesti tärkein ulkomainen rahoittaja (ks. kuva alla). Vaikka japanilaisten sijoitusten osuus on selvästi laskenut 2000-luvun huippuvuosista, ovat omistukset edelleen lähes 10% koko USA:n liittovaltion lainakannasta. Mikäli Japani ei jatkossa osallistukaan enää yhtä innokkaasti USA:n uusiin velkaemissioihin, korvaavia rahoittajia on etsittävä muualta. Niitä varmasti löytyy, mutta tuottovaatimus voi olla jotain aivan muuta kuin nykyinen korkotaso.
Sivumennen sanoen USA:n liittovaltion suurin rahoittaja on tällä hetkellä maan oma keskuspankki Fed, jonka taseessa on yli 1250 miljardin dollarin (n. 13% lainakannasta) edestä eri mittaisia valtion velkapapereita. Viime viikkoina Fed on tosin koittanut vakuutella, että setelirahoitus loppuu kesällä eikä ”määrällistä elvytystä” enää jatketa. Maahtaakohan päätös pitää, jos rahahanat Japanista alkavat ehtyä?
Japanilla on ollut tärkeä rooli myös Euroopan velkaongelmien hoidossa. Joulukuussa Irlannin kriisin leviäminen Portugaliin ja Espanjaan saatiin estettyä, kun Kiina ja Japani ilmaisivat julkisesti halukkuutensa jatkaa myös velkaisimpien euromaiden lainojen ostamista. Prioriteetit voivat muuttua, kun toisessa vaakakupissa on oman maan jälleenrakennuksen rahoittaminen.
PS. Meille on ahkerasti jaksettu muistuttaa, että Suomen valtiontalous on suorastaan huippukunnossa euroalueen ongelmapesäkkeisiin verrattuna. Kyllä, kyllä, mutta yhdessä suhteessa tilanteemme on useimpia muita valtioita riskialttiimpi: Reilusti yli 80% Suomen valtion rahoituksesta on ulkomaista. Mikäli tästä rahasta tulee niukkuutta, tuntuisi se meidänkin korkotasossa.
Lue myös: Tapiola Varainhoidon apulaisjohtaja ja pääekonomisti Jari Järvisen haastattelu Japanilla mahdollisuus odotettua nopeampaan toipumiseen.
Talouden toimivuus on avain Japanin nopeaan jälleenrakennukseen
Tom Liljeström, toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - maaliskuu 15, 2011Japanin tuhoisa luonnonkatastrofi on koskettanut ja järkyttänyt monia. Tuntuu banaalilta ryhtyä pohtimaan asiaa talouden näkökulmasta henkilötason tarinoiden jälkeen. Talouden toimivuus on kuitenkin avain nopeaan jälleenrakennukseen. Erään estimaatin mukaan maanjäristyksen vakuutuskorvaukset ovat luokkaa 15-35 miljardia dollaria. Tässä ei vielä ole mukana arviota tsunamikorvauksista. Markkinat ennakoivat, että japanilaiset vakuutusyhtiöt joutuvat myymään jonkun verran kansainvälisiä sijoituksiaan, eli osakkeet Japanissa alas ja jeni vahva.
Katastrofin kolhimalla Japanilla on edessään kova jälleenrakennustyö. Onneksi Nousevan auringon maalla on taito palauttaa talous kuntoon yllättävänkin nopeasti.
Tapasin sunnuntaina erään ystäväni, joka juuri oli palannut Japanista oltuaan seminaarissa noin 200 km päässä tsunamialueelta. Kun maanjäristys alkoi, japanilaiset siirtyivät hyvässä järjestyksessä turva-alueena toimivalle urheilukentälle. Siirtymistä harjoitellaan vuosittain, ja pienet maanjäristykset ovat viikottaisia.
Ystäväni kuvasi siirtymistä erikoisena: kun maa vavahteli jalkojen alla, jopa paikalliset sanoivat, että nyt tuntuu tavallista voimakkaampana. Kun tsunamiuutiset tulivat, seminaari päätettiin lopettaa kesken. Kaupungissa lähes kaikki toiminta loppui, vesi ja sähkö olivat osittain poikki, ainoastaan bussit kulkivat. Lentokentällä oli kuulemma yllättävän väljää, ja kone Suomeen puolittain tyhjä. Kotona odottavat kolme pientä tytärtä olivat liian pieniä reagoimaan mihinkään erikoiseen, mutta vaimo oli kiitollinen ja helpottunut jälleentapaamisesta.
Kun Japanin katastrofia on pohtinut henkilötasolla, tuntuu banaalilta siirtyä katsomaan asioita talouden näkökulmasta.
Talouden toimivuus on kuitenkin avain nopeaan jälleenrakennukseen. Erään estimaatin mukaan maanjäristyksen vakuutuskorvaukset ovat luokkaa 15-35 miljardia dollaria (katso www.air-worldwide.com). Tässä ei vielä ole mukana arviota tsunamikorvauksista. Markkinat ennakoivat, että japanilaiset vakuutusyhtiöt joutuvat myymään jonkun verran kansainvälisiä sijoituksiaan, eli osakkeet Japanissa alas ja jeni vahva.
Maksetuista vakuutuskorvauksista hyötyvät mm. rakennussektorin yhtiöt. Sähköntuotannosta vajaa kymmenes on tällä hetkellä poissa käytöstä, todennäköisesti moneksi kuukaudeksi. Kansantuote tippunee tästä ainakin muutaman prosenttiyksikön. Toisaalta japanilaisilla on taito palauttaa talous kuntoon yllättävänkin nopeasti, ja keskuspankki on tehnyt historiansa suurimman päiväintervention työntämällä noin 180 miljardia dollaria vastaavan summan rahamarkkinoille likviditeetin varmistamiseksi.
Mitä johtopäätöksiä tästä kaikesta on tehtävä? Erilaiset äkilliset, yllättävät tapahtumat kaikkine seurauksineen ovat yleistyneet niin Japanissa kun muuallakin maailmassa. Näiden vaikutukset näyttävät hyvin kaksijakoisilta. Paikallisesti tuho on mittava, mutta kokonaisuudessa talouden toimeliaisuus tuntuu palautuvan nopeasti. Esimerkkinä tästä vuoden 1995 Koben maanjäristys josta toipuminen kesti vain muutaman kuukauden, vaikka Koben konttisatama oli maailman kuudenneksi suurin.
Ehkä tärkein uusi seurattava tekijä ovat keskinäiset riippuvuusuhteet. Mitä verkostoituneempi yhtiö tai talous on, sitä suurempi on riippuvuus toimittajien toimivuudesta. Mitä kriittisemmät tuotannon tekijät on ulkoistettu, sitä enemmän toiminnallista riskilisää yhtiölle on huomioitava. Lopputulema lienee se, että hinnoitteluhaitari eri varmuustasolla toimivien yhtiöiden välillä kasvaa.
Kuinka alas euron arvo voi vajota?
Jari Järvinen, apulaisjohtaja ja pääekonomisti, Tapiola Varainhoito Oy - kesäkuu 8, 2010Euro on heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana noin 20 prosenttia dollaria vastaan. Samaan aikaan ennustelaitokset ovat kilvan korjanneet arvioitaan euron arvosta alaspäin ja keskustelu euron tulevaisuudesta on kiihtynyt. Kuinka alas euro voi perustellusti vajota?
Euro on heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana noin 20 prosenttia dollaria vastaan. Samaan aikaan ennustelaitokset ovat kilvan korjanneet arvioitaan euron arvosta alaspäin ja keskustelu euron tulevaisuudesta on kiihtynyt. Kuinka alas euro voi perustellusti vajota?
Kysymys ei ole lainkaan yhdentekevä Suomen talouden, asuntovelallisen, sijoittajan, vientiyrityksen tai kotitalouden näkökulmasta. Hyödyt ja haitat jakaantuvat epätasaisesti talouden eri toimijoiden kesken.
Heikompi euro on pidemmällä aikavälillä hyvä uutinen vientiteollisuudelle ja osakesijoittajille, mutta huono uutinen velallisille, tuontitavaroita hankkiville tai valtionlainoihin sijoittaville.
Euron tasapainokurssi antaa kiinnepisteen, jonka ympärillä valuutat liikkuvat pidempiaikaisissa sykleissä. Euro on ollut jo useita vuosia yliarvostettu dollaria vastaan ja euron ”oikea arvo” ostovoimapariteetilla mitattuna on 1,15 dollaria vastaan. Tämä arvo toteuttaisi myös euroalueen trendikasvun pidemmällä aikavälillä.
Valuuttojen yliarvostukset ovat historiassa purkautuneet joko nimellisen valuuttakurssin heikkenemisen ja/tai kyseisen maan kilpailijamaita hitaamman inflaatiokehityksen kautta. On hyvä muistaa, että euron heikkenemisestä huolimatta se on edelleen yliarvostettu ja enemmän pitää tapahtua, ennen kuin pohjakosketus saavutetaan.
Valuuttojen perusteanalyysia hankaloittaa se, että markkinoiden luonteeseen kuuluu ylireagointi, jolloin välillä mennään liian ylös ja välillä taas liian alas. Nyt suunta on perustellusti alas ja heikkenemistä vauhdittavat euroalueen Yhdysvaltoja heikommat kasvunäkymät, joita Välimeren maiden velkakriisi on edelleen rapauttanut.
- Mikäli oletetaan optimistisesti, että Välimeren maat onnistuisivat poliittisesti viemään rankat säästökuurit läpi ja tekemään tarvittavat rakenteelliset uudistukset, euron arvo painuisi jonkin verran alle pariteettinsa.
- Mikäli oletetaan pessimistisesti, että talouksien tasapainottamisessa ei onnistuta, odotukset luottotappioista, uudesta pankkikriisistä ja rahaliiton hajoamisesta voisivat johtaa jopa 30 – 40 prosentin aliarvostukseen.
Sekä optimistisessa että pessimistisessä skenaariossa euron suunta on alaspäin, jonka seurauksena euron dollarikurssi painunee lähivuosina tasolle 0,7 – 0,9. Tällä tasolla euroalueen hintakilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla on kunnossa. Kun tähän lisätään vielä Etelä-Euroopan velkaongelmien hoito, on euroalue lähempänä Lissabonin sopimuksen tavoitteita kuin koskaan oman lyhyen historiansa aikana.
Mitä mieltä olet – kuinka alas euron arvo voi vajota dollaria vastaan?
Tervetuloa keskustelemaan taloudesta ja sijoittamisesta!
Tom Liljeström, toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - toukokuu 31, 2010Hienoa, että olet löytänyt tiesi uuteen blogiimme! Ryhdymme herättelemään täällä keskustelua taloudesta, säästämisestä, sijoittamisesta sekä niihin liittyvistä ilmiöistä Suomessa ja maailmalla. Seuraatko taloutta aktiivisesti ja kaipaatko tulkintaa markkinoiden tapahtumiin? Olet tervetullut kommentoimaan kirjoituksia ja kysymään lisää! Pyrimme vastaamaan kaikkiin asiallisiin, aiheeseen liittyviin kommentteihin ja kysymyksiin mahdollisimman nopeasti.
Hienoa, että olet löytänyt tiesi uuteen blogiimme! Ryhdymme herättelemään täällä keskustelua taloudesta, säästämisestä, sijoittamisesta sekä niihin liittyvistä ilmiöistä Suomessa ja maailmalla.
Seuraatko taloutta aktiivisesti ja kaipaatko tulkintaa markkinoiden tapahtumiin? Olet tervetullut kommentoimaan kirjoituksia ja kysymään lisää! Pyrimme vastaamaan kaikkiin asiallisiin, aiheeseen liittyviin kommentteihin ja kysymyksiin mahdollisimman nopeasti.
Bloggaajakaartimme koostuu Tapiola-ryhmän säästämisen, sijoittamisen ja varainhoidon asiantuntijoista: näkemyksiään kanssasi jakavat niin ekonomistimme, salkunhoitajamme kuin johtajamme. Vuorottelemme kirjoittamisessa viikoittain. Blogi päivittyy vähintään kerran viikossa juhannukseen saakka, jolloin alkaa kesätauko. Uutta sisältöä tulee jälleen elokuun alussa.
Kirjoittajiksi ryhtyvät Tom Liljeström, Jari Järvinen, Timo Vesala, Satu Marttila, Outi Vänni, Ilkka Tuominen, Inkeri Skogster, Jyrki Mäkelä ja Heikki Urpelainen.
Miksi oma blogi?
- Haluamme siivittää sinut onnistuneisiin sijoituspäätöksiin. Avaamme teksteissämme eri näkökulmia sijoittamiseen ja talouden tapahtumiin ja tuomme esiin näkemystämme.
- Esitämme perusteluja ja näkemyksiä Tapiolan valinnoista, mutta lisäksi voimme ottaa kantaa myös koko toimialan sekä yksittäisten tuotteiden, palveluiden ja markkinoiden kehittymiseen.
- Tarjoamme lukijoillemme kanavan keskusteluun ja toivomme palautetta näkemyksistämme.
Minulla on kunnia jakaa ajatuksiani ensimmäisenä. Avaan keskustelun pohtimalla Euroopan uutta viivaa vedessä. Bloggaajana otan nyt ensiaskeleitani – innokas sivustaseuraaja olen ollut jo pitkään.
Omat suosikkini ovat Paul Krugmanin blogi New York Timesissä sekä nobelisti Gary Beckerin ja Richard Posnerin BeckerPosner-blogi Chicagon yliopiston sivuilla.
Luen yhä enemmän blogeja, koska niissä spontaanius ja ilmaisun vapaus antavat tilaa henkilön omille ajatuksille. Persoonallisuus jää usein pois virallisista analyyseistä. Mielestäni henkilökohtainen ote tuo teksteihin juuri sen syvyyden, jota kaipaan.
Myös meidän tapiolalaisten kirjoituksissa persoonan on lupa näkyä. Tekstimme eivät ole tyhjentäviä esityksiä, vaan nostamme esiin eri näkökulmia pelkistämällä asioita. Keskustelun on tarkoitus jatkua – ota rohkeasti kantaa!
Tutustu blogin pelisääntöihin täällä.