Artikkelit avainsanalla ‘valuuttamarkkinat’
Uppoavat osakkeet
Heikki Urpelainen, salkunhoitaja, Tapiola Varainhoito Oy - lokakuu 19, 2011Mihin osakkeeseen luotat kriisin keskellä? Ehkä kaikki osakkeet menettävät arvonsa ja yhtiöt menevät konkurssiin? Turvasataman löytäminen on vaikeaa, ja riskejä tuntuu olevan kaikkialla. Toimialoista terveydenhuolto on ollut perinteinen turvasatama. Nyt kuitenkin patenttien erääntyminen ja valtioiden kiristyvät budjetit saavat alan yskimään. Jopa Yhdysvalloissa valtio maksaa lopulta noin puolet huimasta, noin 15 prosenttiin bruttokansantuotteesta kohoavasta terveysmenojen kakusta.
Tulevaisuudessakin tarvitsemme laadukkaita palveluja ja tuotteita. Niitä valmistavat yritykset, eivät horjuvat osakkeet.
Mihin osakkeeseen luotat kriisin keskellä?
Ehkä kaikki osakkeet menettävät arvonsa ja yhtiöt menevät konkurssiin? Turvasataman löytäminen on vaikeaa, ja riskejä tuntuu olevan kaikkialla.
Toimialoista terveydenhuolto on ollut perinteinen turvasatama. Nyt kuitenkin patenttien erääntyminen ja valtioiden kiristyvät budjetit saavat alan yskimään. Jopa Yhdysvalloissa valtio maksaa lopulta noin puolet huimasta, noin 15 prosenttiin bruttokansantuotteesta kohoavasta terveysmenojen kakusta.
Vakaista toimialoista myös teleoperaattorit ja julkishyödylliset ovat saanet osuutensa verottajan piiskasta. Unkari läiskäisi teleyhtiölleen 6.5 prosentin veron liikevaihdosta! Muita ylimääräisiä verotuskohteita Euroopassa ovat jo olleet autot, alkoholi, makeiset, pankit…
Osake on pala yritystä
Turvasatamaa ei välttämättä löydy tietystä valtiostakaan, sillä vähintään valuutta saattaa tehdä loven sijoituksiin. Euroalueen vahva valuutta on ollut kummallisuus, jolle löytyy selityksiä, mutta ei välttämättä tulevaisuutta. Euroaluetta ympäröivistä valtioista varsinkin kehittyvät taloudet ovat valmiita pelaamaan rulettia inflaatiolla ja valuutalla talouskasvua voittaakseen. Turvallisimpana pidetty Sveitsi taas kärsii liian vahvasta valuutasta, joka näivettää talouden. Hajautus lienee viisasta. Epätoivoiselle osakesijoittajalle haluaisin kuitenkin painottaa ajatusta osakkeesta konkreettisena omaisuuseränä, palana yritystä.
Mistä syntyy yrityksen menestys?
Mikä yritys on? Melko optimaalinen yhdistelmä pääomaa ja henkilöstöresursseja. Menestyvä yritys on jotain yksilöllisempää, jonka replikoitavuus on vähintäänkin haastavaa kilpailijoille. Tämä voi olla esimerkiksi mapillinen tuotepatentteja, asiakasosaamista tai innovatiivinen organisaatiokulttuuri. Usein menestystekijät ovat jotain, mikä ei ole kokonaan mitattavissa taseen kirja-arvolla.
Ei osakepyyhettä kehään!
Vaikka talouskriisin nyrkki on väkevä, en aio heittää osakepyyhettä kehään tai sijoittaa kaikkea kultaan. Osakesijoittamisessa on tärkeää pitää mielessä ostavansa pala yritystä lyhytaikaisen pelipaperin sijaan. Useat yritykset ovat selvinneet jo parista maailmansodasta ja useasta talouskriisistä. Jotkut menestyvät jopa heikompinakin aikoina, vaikka osakemarkkinoiden usko tulevaisuuteen loppuisikin. Tarvitsemme ja haluamme jatkossakin esineitä ja palveluja - uudempina, parempina ja runsaimpina. Näitä tuotteita valmistavat yritykset, eivät horjuvat osakkeet!
P.S. Yrityksen eloonjäämistä ja menestystä voi arvioida historian ja kilpailuedun lisäksi myös tuotteiden tarpeellisuuden tai haluttavuuden näkökulmasta. Eli vastaako tuotanto kuluttajien tai asiakkaiden kysyntään ja tarpeisiin. Mansikkajogurtille ja deodorantille näen kysyntää jatkossakin, Kreikan lainoille lähinnä tarjontaa 
Yuankoski here I come!
Tom Liljeström, toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - kesäkuu 21, 2011Valuuttariski seuraa sijoittajaa niin kuin varjo. Jokainen euroalueen ulkopuolinen sijoitus on valuuttamääräinen, ellei sitä erikseen suojata. Euroalueen sisäpuolella toimiva sijoittajakaan ei voi väittää välttyvänsä valuuttariskiltä. Kulurakenteesta ehkä luokkaa kolmasosa on eri valuuttojen arvosta riippuvaista kulutusta, kaikkea appelsiineista öljyyn ja siltä väliltä. Valtioiden velkatilanteen ja alijäämän valossa kaikki päävaluutat ovat heikossa hapessa. Euro, taala, jeni ja punta edustavat näitä. Pienemmissä valuutoissa löytyy parempia, kuten Norjan kruunu, Sveitsin frangi tai yllättäen Viron kruunu. Haasteena näillä alueilla on markkinoiden pienuus sijoittajalle. Katseet kääntyvät ylijäämäisiin suurempiin talouksiin, etunenässä tietenkin Kiinaan.
Ylös vai alas? Arviot yuanin kehityksestä vaihtelevat.
Valuuttariski seuraa sijoittajaa niin kuin varjo. Jokainen euroalueen ulkopuolinen sijoitus on valuuttamääräinen, ellei sitä erikseen suojata. Euroalueen sisäpuolella toimiva sijoittajakaan ei voi väittää välttyvänsä valuuttariskiltä. Kulurakenteesta ehkä luokkaa kolmasosa on eri valuuttojen arvosta riippuvaista kulutusta, kaikkea appelsiineista öljyyn ja siltä väliltä.
Valtioiden velkatilanteen ja alijäämän valossa kaikki päävaluutat ovat heikossa hapessa. Euro, taala, jeni ja punta edustavat näitä. Pienemmissä valuutoissa löytyy parempia, kuten Norjan kruunu tai Sveitsin frangi. Haasteena näillä alueilla on markkinoiden pienuus sijoittajalle.
Katseet kääntyvät ylijäämäisiin suurempiin talouksiin, etunenässä tietenkin Kiinaan. Sijoittajat odottavat markkinoiden avautumista. Arviot yuanin kehityksestä vaihtelevat. Goldman Sachsin Jim O´Neill on sillä kannalla, että aliarvostusta ei juurikaan enää ole. Toista äärilaitaa edustavat Peterson Institute for International Economicsin John Williamson ja William Cline, jotka puhuvat noin kolmenkymmenen prosentin aliarvostuksesta. Cornell Universityn Eswar Prasad jopa esittää, että yuan voi hetkellisesti heiketä, jos kiinalaiset päästetään kansainvälisille ostoksille käyttämään säästöjään.
Pidemmällä aikavälillä vain hyvin kehittyvä talous on ylläpitänyt valuutan ostovoiman. Alijäämillä kikkailu nakertaa uskottavuutta, vaikka miten positiivisia sananvalintoja käytetäänkin. Kehittyi valutan arvo lyhyellä tähtäimellä niin tai näin, nukun yöni rauhallisemmin, jos sijoitusten kotivaluuttoina ovat ylijäämävaltioiden eikä alijäämävaltioiden valuutat!
***
Aloitimme bloggauksen vuosi sitten. Lukijamäärän kehitys ja kommenttien määrä ovat ylittäneet kaikki toiveemme! Blogi jää nyt kesälomalle, ja palaamme jälleen asiaan elokuun alussa.
Haluamme kiittää teitä kaikkia ja toivottaa oikein hyvää ja rentouttavaa kesää!
Kultareunaista nokkapokkaa valuutoilla
Tom Liljeström, toimitusjohtaja, Tapiola Varainhoito Oy - lokakuu 12, 2010Valuuttanäyttämön kaksi sumopainijaa on kauan ollut Kiina ja Yhdysvallat. Yhdysvallat on yhä kovenevilla äänensävyillä ja tuontitulleja väläyttämällä vaatinut Kiinaa päästämään valuuttansa voimistumaan. Kiina on vastannut hajauttamalla sijoituksiaan taalasta. Euroalue on ollut katsomon puolella ja saanut havaita oman valuuttansa vahvistuneen suhteessa päävaluuttoihin.
Valuuttanäyttämön sumopainia seuratessa on helppo ymmärtää, miksi yhä useampi sijoittaja haalii kultaa salkkuunsa.
Kasvun kestävyys tuntuu olevan syksyn pääteema. Jotta kasvu jatkuisi, keskuspankit kautta linja pitävät korot alhaalla. Sen lisäksi Yhdysvaltojen keskuspankki on käynnistänyt uuden lainojen ostopaketin. Vientiä pyritään tukemaan pitämällä oma valuutta heikkona.
Tämän näyttämön kaksi sumopainijaa on kauan ollut Kiina ja Yhdysvallat. Yhdysvallat on yhä kovenevilla äänensävyillä ja tuontitulleja väläyttämällä vaatinut Kiinaa päästämään valuuttansa voimistumaan. Kiina on vastannut hajauttamalla sijoituksiaan taalasta.
Euroalue on ollut katsomon puolella ja saanut havaita oman valuuttansa vahvistuneen suhteessa päävaluuttoihin. Nähtäväksi jää, kestääkö Euroopan vienti vahvempaa euroa. Muodostuuko riittävän mittava osa Euroopan viennistä “Mersuista kiinalaisille”, eli tuotteista, joiden myynti ei ole hintaherkkää?
Lyhyellä tähtäimellä taloutta on helppo tukea painamalla lisää rahaa ja kikkailemalla valuttakursseilla. Herää kuitenkin kysymys, miten kauan luottamus säilyy tahoihin, jotka ovat valmiita uhraamaan oman valuuttansa painamalla sitä lisää, eli inflatoimalla? Toisaalta ylikapasiteetin ja suurien velkamäärien vuoksi taloudessa on deflaatiopaineita.
Tässä valossa on helppo ymmärtää, että yhä useampi sijoittaja ottaa kultaa mukaan salkkuunsa. Kulta ei tuota mitään – kilo tänään on kilo huomenna. Kulta kuitenkin suojaa molemmissa ääripäissä: deflaatiossa pitää arvonsa ja inflaatiossa liikkuu inflaation kanssa. Eikä kullalla ole velallista, jonka luottamusta joutuisi miettimään!
Kuinka alas euron arvo voi vajota?
Jari Järvinen, apulaisjohtaja ja pääekonomisti, Tapiola Varainhoito Oy - kesäkuu 8, 2010Euro on heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana noin 20 prosenttia dollaria vastaan. Samaan aikaan ennustelaitokset ovat kilvan korjanneet arvioitaan euron arvosta alaspäin ja keskustelu euron tulevaisuudesta on kiihtynyt. Kuinka alas euro voi perustellusti vajota?
Euro on heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana noin 20 prosenttia dollaria vastaan. Samaan aikaan ennustelaitokset ovat kilvan korjanneet arvioitaan euron arvosta alaspäin ja keskustelu euron tulevaisuudesta on kiihtynyt. Kuinka alas euro voi perustellusti vajota?
Kysymys ei ole lainkaan yhdentekevä Suomen talouden, asuntovelallisen, sijoittajan, vientiyrityksen tai kotitalouden näkökulmasta. Hyödyt ja haitat jakaantuvat epätasaisesti talouden eri toimijoiden kesken.
Heikompi euro on pidemmällä aikavälillä hyvä uutinen vientiteollisuudelle ja osakesijoittajille, mutta huono uutinen velallisille, tuontitavaroita hankkiville tai valtionlainoihin sijoittaville.
Euron tasapainokurssi antaa kiinnepisteen, jonka ympärillä valuutat liikkuvat pidempiaikaisissa sykleissä. Euro on ollut jo useita vuosia yliarvostettu dollaria vastaan ja euron ”oikea arvo” ostovoimapariteetilla mitattuna on 1,15 dollaria vastaan. Tämä arvo toteuttaisi myös euroalueen trendikasvun pidemmällä aikavälillä.
Valuuttojen yliarvostukset ovat historiassa purkautuneet joko nimellisen valuuttakurssin heikkenemisen ja/tai kyseisen maan kilpailijamaita hitaamman inflaatiokehityksen kautta. On hyvä muistaa, että euron heikkenemisestä huolimatta se on edelleen yliarvostettu ja enemmän pitää tapahtua, ennen kuin pohjakosketus saavutetaan.
Valuuttojen perusteanalyysia hankaloittaa se, että markkinoiden luonteeseen kuuluu ylireagointi, jolloin välillä mennään liian ylös ja välillä taas liian alas. Nyt suunta on perustellusti alas ja heikkenemistä vauhdittavat euroalueen Yhdysvaltoja heikommat kasvunäkymät, joita Välimeren maiden velkakriisi on edelleen rapauttanut.
- Mikäli oletetaan optimistisesti, että Välimeren maat onnistuisivat poliittisesti viemään rankat säästökuurit läpi ja tekemään tarvittavat rakenteelliset uudistukset, euron arvo painuisi jonkin verran alle pariteettinsa.
- Mikäli oletetaan pessimistisesti, että talouksien tasapainottamisessa ei onnistuta, odotukset luottotappioista, uudesta pankkikriisistä ja rahaliiton hajoamisesta voisivat johtaa jopa 30 – 40 prosentin aliarvostukseen.
Sekä optimistisessa että pessimistisessä skenaariossa euron suunta on alaspäin, jonka seurauksena euron dollarikurssi painunee lähivuosina tasolle 0,7 – 0,9. Tällä tasolla euroalueen hintakilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla on kunnossa. Kun tähän lisätään vielä Etelä-Euroopan velkaongelmien hoito, on euroalue lähempänä Lissabonin sopimuksen tavoitteita kuin koskaan oman lyhyen historiansa aikana.
Mitä mieltä olet – kuinka alas euron arvo voi vajota dollaria vastaan?