Artikkelit avainsanalla ‘vastuullinen sijoittaminen’
Läpinäkyvyys on vastuullisuutta
Satu Marttila, johtaja, Tapiola Varainhoito Oy, yritys- ja yhteisömyynti - marraskuu 2, 2011Muistan hyvin, kuinka vastuulliseen sijoittamiseen suhtauduttiin muutama vuosi sitten. Vielä vuonna 2006 ajatus vastuullisesta sijoittamista oli etäällä jokapäiväisestä salkunhoidosta. Vastuullisuus liittyi moraaliseettiseen pohdiskeluun ja oli lokeroitu omaan nurkkaansa, irralliseksi ilmiöksi. Riitti, että suljettiin pois tiettyjä toimialoja, kuten aseteollisuus, tupakka, aikuisviihde. Lisäksi perustettiin sijoitusrahastoja, jotka toimivat näillä periaatteilla. Sitten koittivat vuodet 2007-2008 ja finanssikriisi pakotti valtiot mittaviin talkoisiin luottamuksen palauttamiseksi pankkijärjestelmään…
Finanssikriisin sotkuvyyhti pakotti näkemään vastuullisuuden merkityksen. Nyt muun muassa Euroopan komissio on herännyt vastuulliseen sijoittamiseen ja haluaa lisätä läpinäkyvyyttä.
Muistan hyvin, kuinka vastuulliseen sijoittamiseen suhtauduttiin muutama vuosi sitten. Vielä vuonna 2006 ajatus vastuullisesta sijoittamista oli etäällä jokapäiväisestä salkunhoidosta. Vastuullisuus liittyi moraaliseettiseen pohdiskeluun ja oli lokeroitu omaan nurkkaansa, irralliseksi ilmiöksi. Riitti, että suljettiin pois tiettyjä toimialoja, kuten aseteollisuus, tupakka ja aikuisviihde. Lisäksi perustettiin sijoitusrahastoja, jotka toimivat näillä periaatteilla.
Sitten koittivat vuodet 2007-2008 ja finanssikriisi, joka pakotti valtiot mittaviin talkoisiin luottamuksen palauttamiseksi pankkijärjestelmään. Monimutkaisista läpinäkymättömistä finanssi-innovaatiosta oli syntynyt globaali sotkuvyyhti, jonka selvitystyön kanssa painiskelemme edelleen. Seurauksena, ironista sinänsä, oli se, että tuolloin yksityissektorin ylivelkaantuneisuudesta sekä pankkien pääomittamisen tarpeista johtuen, monet valtiot ylivelkaantuivat. Mm. USA:ssa velka suhteessa bruttokansantuotteeseen lähes tuplaantui.
Hyvin ei pyyhi Euroopassakaan. Velkaa on velan päälle ja lisää tulee. Ongelma on kasvanut jo sellaisiin mittasuhteisiin, että tarvitaan ylikansallisia organisaatioita vakuuttamaan valtioiden velkojen edes osittainen takaisinmaksu sekä vakauttamaan ja luomaan uskottavuutta Euroopan pankkisektoriin. Sopii vain toivoa, että näihin rakennelmiin saadaan avoimet ja selkeät toimintatavat, ettei tarvita armeijaa asiantuntijoita selvittämään, mistä on kyse.
YK, vastuullisen sijoittamisen suunnannäyttäjä
Ei siis liene sattumaa, että juuri vuosi 2008 vauhditti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (UN PRI) läpimurtoa institutionaalisten sijoittajien sekä omaisuudenhoitajien keskuudessa. Allekirjoittajien määrä on kasvanut koko ajan, ja valveutuneet ammattimaiset sijoittajat vaativat nyt omaisuudenhoitajiltaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden allekirjoittamista.
YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ovat ensimmäinen ylikansallinen sitoutumisen foorumi, jolla tarkastellaan ja analysoidaan sijoituskohteita muillakin kuin pelkästään taloudellisilla kriteereillä. Toiminta edistää voimakkaasti läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. On ilahduttavaa, että tämän päivän “yleisessä hätätilassa” jokaisella sijoittajalla on nyt olemassa tämänkaltainen valmis vaikuttamisen foorumi. Tätä mahdollisuutta tulisi kaikkien sijoittajien käyttää.
Euroopan komissio vaatii läpinäkyvyyttä
Euroopan velkakurjimuksen seurauksena myös Euroopan komissio on herännyt vastuulliseen sijoittamiseen ja haluaa lisätä läpinäkyvyyttä. Harkinnassa on vaatia kaikilta finanssialan toimijoilta vastuullisten sijoituskriteerien avaamista. Euroopan komissio kehottaa myös kaikkia ammattimaisia sijoittajia allekirjoittamaan YK:n PRI:n.
Hätkähdyttävä tutkimustulos herättää ajattelemaan
Vastuullista ajattelua ja sijoittamisen läpinäkyvyyttä on lisättävä, jotta riskejä ja riskikeskittymiä voitaisiin ennakoida ja pienentää. Tässä hieman pohdittavaa: New Scientist julkaisi juuri mielenkiintoisia tutkimustuloksia maailman riskikeskittymistä. Kun tarkastelujoukoksi otettiin noin 43 000 yritystä (nk. transnational companies, TNC), saatiin hätkähdyttävä tulos. Sen mukaan 147 yritystä – pääosin finanssilaitoksia – kontrolloi 40 prosenttia maailman taloudesta.
Vastuullisuuden rubiikinkuutio?
Satu Marttila, johtaja, Tapiola Varainhoito Oy, yritys- ja yhteisömyynti - syyskuu 1, 2010On suuri edistysaskel, että YK:n kaltainen arvovaltainen taho nosti aikoinaan vastuullisen sijoittamisen periaatteet osaksi laajempaa kestävän kehityksen ohjelmaansa. Tänä päivänä maailmanlaajuisesti allekirjoittaneita tahoja (varainhoitajia, muita sijoittajia) on 808, Suomessa 17. Allekirjoittaneiden määrä kasvaa kiihtyvässä tahdissa. YK ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten kukin allekirjoittanut toimija tahollaan vie vastuullisen sijoittamisen periaatteita käytäntöön. Yhtenäistä tarkkaa ohjeistusta ja toimintamallia ei ole.
Kun allekirjoitimme YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet tammikuussa 2010, sitouduimme mm. sisällyttämään sijoituskohteiden arviointiin ja sijoituspäätöksiin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät. Ei mikään pikkujuttu.
YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ovat suuri edistysaskel. Vastuullisuuden käsite ei kuitenkaan ole itsestäänselvä.
On suuri edistysaskel, että YK:n kaltainen arvovaltainen taho nosti aikoinaan vastuullisen sijoittamisen periaatteet osaksi laajempaa kestävän kehityksen ohjelmaansa. Tänä päivänä maailmanlaajuisesti allekirjoittaneita tahoja (varainhoitajia, muita sijoittajia) on 808, Suomessa 17. Allekirjoittaneiden määrä kasvaa kiihtyvässä tahdissa.
YK ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten kukin allekirjoittanut toimija tahollaan vie vastuullisen sijoittamisen periaatteita käytäntöön. Yhtenäistä tarkkaa ohjeistusta ja toimintamallia ei ole. Toisaalta menettelytapa antaa liikkumavapautta, ja sen ansiosta erisuuruiset organisaatiot pääsevät mukaan. Toisaalta toimintamallien kirjavat käytännöt eivät tee helpoksi eri toimijoiden vertailua vastuullisuuden näkökulmasta.
Eikä vastuullisuuden arviointi ole yksiselitteistä.
Ammattisijoittajan päätöksenteko perustuu suurimmalta osin tarkkaan sijoituskohteiden analyysiin yleisesti hyväksyttyjen ja globaalisti käytössä olevien taloudellisten tunnuslukujen pohjalta. Yritysten vastuullisuuden analysointiin ei vielä ole yhtenäistä kansainvälisesti hyväksyttyä standardia. Yksittäisten sijoituskohteiden, yritysten vastuullisuusanalyysin saa jokainen allekirjoittanut sijoittajataho toteuttaa omalla tavallaan. Aikamoinen vastuu!
Miksi koko vastuullisuuden toteutus on vielä kovin vierasta yhteiskunnassamme?
Ajattelen asiaa aamiaispöydässä, kun katson muropakettia, jonka kyljessä kerrotaan, kuinka paljon energiaa, hiilihydraatteja, rasvaa ja ravintokuituja saan annoksesta ja niin edelleen ja niin edelleen. Lisäksi on valmistusmaa sekä tarkka kuvaus aineksista ja myyjästä. Mietin murovalmistajaa, Tapiola Varainhoidon yrityskohtaista vastuullisuusanalyysiä ja toisaalta yhteneväisen globaalin vastuullisuusraportoinnin puutetta.
Mitäpä jos muropaketin kotoisessa kyljessä lukisi kuinka paljon energiaa, vettä ja työvoimaa on käytetty yhden annoksen valmistamiseen? Mikä on koko tuotantoketju? Mitä kuormituksia tuotannosta jää luontoon? Ja tämä vielä suhteutettuna omaan toimialaan ja vielä kansainvälisesti. Mitäpä jos tämä koskisi kaikkia tuotteita ja palveluja?
Niin, silloin vastuullisuus käsitteenä olisi jo niin konkreettista, että yksityisen kansalaisenkin olisi mahdollista ostosreissulla tehdä oma vertailunsa ja pika-analyysinsä. Loksahtaisivatko vastuullisuuden rubiikinkuution palaset silloin kohdalleen?